Jatkosodan päättymisestä on kulunut 70 vuotta, mutta yhtenäistä tulkintaa sodasta ei Suomessa ole vieläkään. Näin voi päätellä MTV Uutisten jatkosotakyselystä.
Siinä tiedusteltiin suomalaisten näkemystä siitä, oliko Suomi natsi-Saksan liittolainen vai aseveli, joka kävi erillistä sotaa Neuvostoliittoa vastaan.
63 prosenttia suomalaisista katsoo, että Suomi oli Saksalle erillissotaa käyvä aseveli. Vain 16 prosenttia pitää Suomea Saksan liittolaisena.
Tutkija suhtautuu kriittisesti kansan enemmistön näkemykseen.
– Erillissodasta on vaikea puhua sen takia, että puolet koko Suomen maarajasta ja rintamasta oli saksalaisten vastuulla. Ase- ja elintarvikeapu Saksasta oli sitä luokkaa, että sotaa olisi ollut aika vaikea tai mahdotonta käydä ilman sitä, sanoo Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Seppo Hentilä.
Hentilän mukaan Suomi toki oli myös Saksan aseveli, mutta ”käytännössä, de facto, liittolainen”. Historiantutkijoiden keskuudessa nykyisin varsin yleistä näkemystä Hentilä perustelee muun muassa maiden sotilasjohdon läheisellä kanssakäymisellä.
– Liittosopimusta Suomella ei Saksan kanssa ollut. Se mitä Suomella oli, olivat niin sanotut sotilaiden välipuheet. Eli aika tarkat Suomen ja Saksan sotilasjohdon neuvottelut oli käyty keväällä 1941, ja näissä oli sovittu operaatioita myöten hyökkäyksestä.
Liittolaisuus "vastenmielinen ajatus"
Niin sanotun erillissotateesin suosio suomalaisten keskuudessa juontaa historiantutkija Jenni Kirveen mukaan historian opetuksesta.