Tutkija: Suomessa otolliset olosuhteet kolmannelle koulusurmalle

Kun Pekka-Eric Auvinen teki Jokelan koulusurmat, sisäministeri Anne Holmlund (kok.) puhui heti yksittäistapauksesta.

Koulusurmatutkijan mukaan poliitikkojen puheet kuvastavat suomalaisten suhtautumista tällaisiin järjettömiin väkivallantekoihin.

- Ongelmat sivuutetaan nopeasti, ikään kuin olisi vaikea uskoa, että nämä tapaukset ovat sattuneet Suomessa. Täällä ajatellaan, että koulusurmat vain tapahtuvat, sanoo Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian dosentti Atte Oksanen, joka on tutkinut koulusurmia Arkielämä ja epävarmuus: sosiaaliset suhteet koulusurmien jälkeen -projektissa.

Koulusurmiin herättiin hänen mukaansa vasta Kauhajoen ammuskelun jälkeen. Toimet ovat edelleen olleet siinä määrin vaatimattomia, että Oksanen ei ole kovinkaan vakuuttunut siitä, etteikö kolmattakin koulusurmaa voisi Suomessa vielä tulla.

Populaarikulttuuri helppo syntipukki

Oksasen mukaan ei ollut mikään yllätys, että kouluampumisia on sattunut Suomessa. Taustalla on muun muassa väkivallan perinne, joka näkyy synkissä henkirikos- ja itsemurhaluvuissa. Lisäksi suomalaisten sosiaaliset suhteet ovat paljon keskimääräistä etäisempiä. Kun tähän lisätään suomalaisten alkoholi- ja mielenterveysongelmat, yhtälö ei tunnu enää niin kaukaa haetulta.

- Pitäisi päästä eroon ajatuksesta, että Suomi on lintukoto, missä ei tapahdu pahaa. Jopa perinteisen väkivallan ennaltaehkäisyssä Suomi on ollut tehoton - saati sitten koulusurmien kaltaisten uusien ilmiöiden.

Syitä väkivaltaan ei pidä Oksasen mielestä hakea populaarikulttuurin tuotteista. Internet, tietokonepelit, musiikki ja elokuvat ovat vain helppoja syntipukkeja, eikä koulusurmaajillakaan ei ole yhteistä psykologista profiilia.

Yhdeksi kouluampumisiin altistavaksi tekijäksi Oksanen nostaa olosuhteet Suomen kouluissa.

-Vaikka Pisa-tutkimuksissa saammekin huipputuloksia, suomalaisten kouluviihtyvyys on erittäin vähäistä. Kouluyhteisöjen sisäistä kilpailurakennetta ja sosiaalisia konflikteja pitäisi purkaa.

Surmista ei voi syyttää vain poliisia

Oksasen mukaan koulusurmien ehkäiseminen vaatisi laajoja muutoksia sen sijaan, että poliitikot keräilevät irtopisteitä yksittäisillä vaatimuksilla. Hän ei usko, että ongelma ratkeaa pelkästään aselakeja tiukentamalla ja poliisin resursseja lisäämällä.

- Surmien estämistä ei voi kaataa poliisin harteille. Syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria pitäisi auttaa ajoissa. Sen jälkeen kaikki on vain oireiden jälkihoitoa.

Yksittäisillä täsmätoimillakin voi vaikuttaa. Esimerkiksi internetin vihayhteisöihin ja avoimiin aggression ilmaisuihin pitäisi puuttua herkemmin. Mielenterveyspalvelujen alasajoa Oksanen pitää lyhytnäköisenä.

- Esimerkiksi Auvinen ei päässyt hoitoon, vaikka halusi.

Matti Saaren tapauksessa Oksasen syyttävä sormi osoittaa tiedonkulun ongelmiin eri instituutioiden välillä.

- Siinä keskeistä on puutteellinen ennaltaehkäisy ja se, ettei tieto kulkenut esimerkiksi armeijalta poliisille. Saari vihjaili teolla pitkään, ja hänestä oltiin huolissaan. Asepalveluksen keskeytymisestä huolimatta Saari sai luvan aseelle.

(MTV3 - STT)