Uusliberalismilla tarkoitetaan paluuta 1800-luvun talousliberalismin ihanteisiin. Niissä korostuvat yksilön vapaus, yksityinen omistusoikeus ja vapaat markkinat.
Uusliberalistinen ajattelu on luodut edellytykset sille, että maailma muuttuu kohti darwinistista kilpailua, tilannetta, joka aikoinaan johti ensimmäiseen maailmansotaan. Näin sanoo uusliberalismin kritiikistä kirjan tehnyt Helsingin yliopiston valtion-opin professori Heikki Patomäki.
Patomäen kirja U usliberalismi Suomessa - Lyhyt historia ja tulevaisuuden haasteet (WSOY) julkistettiin tänään Helsingissä.
Uusliberalismilla tarkoitetaan paluuta 1800-luvun talousliberalismin ihanteisiin. Niissä yksilön vapaus, yksityinen omistusoikeus ja vapaat markkinat edustavat yleensä kaikkea hyvää. Kaikenlaiset kollektivistiset ajatukset sen sijaan edustavat pahaa. Viime vuosikymmeninä uusliberalismi on yhdistetty ennen muuta thatcherilaiseen ja reaganilaiseen talousajatteluun. Uusliberalismia pidetään usein pohjoismaisen hyvinvointyhteiskunnan kilpailijana.
Patomäki lähtee siitä, että Suomessa juuri kukaan ei tunnustaudu uusliberalistiksi. Silti hänen mielestään Suomea on jo pian parikymmentä vuotta uudistettu Ronald Reaganin ja Margaret Thatcherin talousoppien mukaisesti.
Patomäki näkee uusliberalismin itse itseään vahvistavana tapahtumien ketjuna. Uusliberalismin nousu alkoi 1960- ja 1970-luvuilla pienistä tapahtumista ja valinnoista. Hänen mielestään niiden valintojen vaikutukset ovat kasautuneet ja ohjanneet maailman polulle, joka joissakin suhteissa on merkinnyt paluuta menneisyyteen.
"Muutos on välttämätön"
Patomäki esittää erilaisia keskipitkän aikavälin skenaarioita. Ne kaikki ovat luonteeltaan enemmän tai vähemmän pessimistisiä. Hänen sanomansa on muutoksen välttämättömyys. Kyse ei ole siitä, tuleeko muutos, vaan siitä, milloin ja miten se tulee.