Turvapaikanhakijoiden joukossa myös ammattimuusikoita: Soitinkeräyksen kautta iloa elämään

– Idea lähti ajatuksesta vähentää turvapaikanhakijoiden ahdinkoa. Voisimme auttaa ja löytää instrumentit, jotka he ovat joutuneet jättämään kotiinsa. Koska olen muusikko, niin tämä kädenojennus toisille muusikoille tuntuu henkilökohtaisesti tärkeältä.

– Ryhmään on tullut laajasti mukaan eri musiikkialan ihmisiä. Sibelius-Akatemiasta, eri oppilaitoksista, yksittäisiä muusikoita, eikä tarvitse olla muusikko ollakseen tässä ryhmässä mukana. Voi olla ihminen, jolla sattuu lojumaan nurkassa soittimia, joista on valmis luopumaan.

– Hienoa tässä ryhmässä on myös se, että moni soitinrakentaja ja soitinkorjaaja on ottanut yhteyttä. Tämä on hyvä tilaisuus rakentaa turvapaikanhakijoille heidän perinnesoittimiaan, Poijärvi kertoo.

Soittimia myös yhteiskäyttöön 

– Joihinkin vastaanottokeskuksiin on toivottu ja viety soittimia yhteiskäyttöön. On hienoa, että on jotain funktiota pitkille päiville. On ihan mahtavaa soittaa omaa musiikkia ja tuoda sitä kautta iloa muulle porukalle, Poijärvi sanoo.

Keräyksen puuhanainen Riitta-Liisa Joutsenlahti puolestaan iloitsee nähdessään turvapaikanhakijoiden innokkuuden. Joutsenlahti toimii SPR:n vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina Lammin vastaanottokeskuksessa.

– Oli aivan ihana nähdä pieni poika, joka rohkeasti otti ukulelen syliinsä ja tuli kaikkien keskelle soittamaan. Ilon näki hänen silmistään. Toivon, että sen ilon voisi antaa heille sen koko ajan, kun he ovat Suomessa. On se sitten lyhyt aika, pitkä aika tai pysyvästi, Joutsenlahti sanoo. 

Ukulelen toi Mainiemeen näytille muusikko Jarmo Julkunen. Hän lupasi palata ja tuoda mukanaan lisää soittimia.

– Tämä tapaaminen todistaa tietysti sen, että musiikki on yhteinen kieli kaikille ihmisille.  Nopeasti löytyy niin sanottu yhteinen sävel, Julkunen hymyilee.

Oud-luuttu löytyi Karjaalta

Soitinkeräys - Refugee Hospitality Club toimii Facebookissa. Siellä voi esittää soitintoiveita turvapaikanhakijoiden puolesta.

Eräs ammattimuusikko ikävöi oud-luutun soittamista. Instrumentti löytyi nettimyynnistä Karjaalta. Ninni Poijärvi hyppäsi junaan, osti soittimen ja matkustaa ensi viikolla useamman tunnin viedäkseen sen vastaanottokeskuksessa asuvalle kollegalle.

– Liikutun itsekin. Tällaisten tapahtumien takia tuntuu, että olemme onnistuneet, Poijärvi iloitsee.

Hevimusiikki vahvasti mukana

Soitinkeräys ottaa vastaan kaikenlaisia soittimia. 

– Näin silmissäni alkuun vain erikoissoittamia, kansanmusiikkisoittimia, joista en edes tiennyt niin paljon. Heillä on kuitenkin käytössään täysin yhtä universaaleja soittimia kuin meillä kuten akustisia kitaroita ja jopa sähkökitaroita, totta kai.

– Näissä maissa on esimerkiksi hevimusiikki tosi vahvasti mukana. Alan itse oppia tämän ryhmän kautta paljon enemmän heidän musiikkikulttuuristaan kuin luulinkaan, Poijärvi sanoo.

– Syyriassa on ollut hyvin vahva hevimusiikin genre. Nyt me tiedämme, että kaupungit missä merkittäväimmät bändit olivat, niin ne on tuhottu. Pidämme peukut pystyssä, että nämä syyrialaisen hevimusiikin taitajat ovat päässeet sieltä pakoon, Riitta-Liisa Joutsenlahti kertoo.

Muusikko liikuttuu kyyneliin

Liikutus on havaittavissa Poijärven pohtiessa, mikä merkitys muusikolle on saada tuttu soitin käteen pitkä tauon jälkeen.

– Ajatuskin siitä kuvitteellisesta tilanteesta, että näin voisi käydä, että joutuisi olemaan ilman sitä tärkeintä omaa instrumenttiaan, niin sitä ei voi edes kuvailla.