Turkistuotanto EU-alueella halutaan kieltää kansalaisaloitteen voimin – tavoitteena vähintään miljoona allekirjoitusta

Aloite on kerännyt kahdessa viikossa yli 130 000 nimeä.

Järjestöt perustelevat turkistarhauksen kieltämistä alan epäeettisyydellä ja kestämättömyydellä sekä turkistarhojen aiheuttamalla riskillä eläinten ja ihmisten terveydelle. 

Suomessa aloitteen puolesta kampanjoivat eläinoikeusjärjestöt Animalia, SEY Suomen eläinsuojelu sekä Oikeutta eläimille. Animalian kampanjavastaava Tiina Ollilan mukaan järjestölle tärkein peruste on turkisalan epäeettisyys.

– Ei ole mitään syytä miksi turkistarhaus pitäisi sallia. Eläinten häkkikasvattamisen vastustaminen on selkeästi lisääntynyt niin Suomessa kuin Euroopassakin lajista riippumatta, kertoo Ollila.

Turkisalalla aloite on pistetty merkille. Alan mielestä aloite vääristää kilpailuasetelmaa ja asettaa EU-toimijat eriarvoiseen asemaan kansainvälisesti. 

Tavoitteena vähintään miljoona allekirjoitusta

Euroopan komissio arvioi parhaillaan unionin eläinten hyvinvointia koskevaa lainsäädäntöä. Komissio on ilmoittanut puoltavansa tuotantoeläinten häkkikasvatuksen kieltävää kansalaisaloitetta. Toteutuessaan häkkikielto koskisi muun muassa munivia kanoja, emakoita ja vasikoita, mutta ei turkiseläimiä. 

Euroopan komissio on velvollinen ottamaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen käsittelyyn, jos se on kerännyt vähintään miljoona allekirjoitusta. Aloitteen tulee saavuttaa myös tietty maakohtainen vähimmäismäärä allekirjoituksia ainakin seitsemässä jäsenmaassa. 

Eläinoikeusjärjestöjen mukaan EU-kansalaiset tuomitsevat turkistarhauksen laajalti. MTV Uutiset uutisoi marraskuussa, että valtaosa suomalaisista vastustaa turkistarhausta. Eläinsuojelujärjestöjen marraskuussa teettämän Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 71 prosenttia suomalaista ei hyväksy nykyisen muotoista turkistarhausta. 

Euroopassa turkistarhaus on jo kielletty 17 maassa, kuten Virossa, Norjassa ja Isossa-Britanniassa, kertoo kansalaisaloitteen taustalla oleva eläinoikeusjärjestöjen Fur Free Alliance -koalitio. Tarhaus on kielletty osittain tai loppunut tiukentuneen lainsäädännön takia muun muassa Tanskassa ja Sveitsissä. 

Lue lisää: Useat EU-maat haluavat kieltää turkistarhauksen täysin – koronapandemia kiihdyttänyt turkistarhauksen vastustamista

Kansalaisaloitteeseen kerätään nimiä vuoden ajan. Ollila on tyytyväinen kansalaisaloitteen saamaan vastaanottoon Suomessa.

– Saatiin heti ensimmäisen vuorokauden aikana täyteen kansallinen vähimmäismäärä (vajaat 10 000) nimiä, mitä ei ilmeisesti ole koskaan aikaisemmin tapahtunut, iloitsee Ollila.

Suomessa allekirjoituksia kerättiin kahdessa viikossa yli 26 000. Suomalaisten aktiivisuus viestii Ollilan mukaan selvästi kansalaisten mielipiteestä turkistarhauksen kieltämistä kohtaan. 

Animalian, SEY Suomen eläinsuojelun ja Oikeutta eläimille -järjestön yhteisen tiedotteen mukaan Suomen tavoitteena on saada vähintään 100 000 allekirjoitusta.

Töitä aloitteen eteen on vielä tehtävissä. 

– Aloitteeseen tarvitaan seitsemän jäsenmaan vähimmäismäärät täyteen. Ei riitä, että Suomessa kerätään Suomen tavoite nimiä tai vaikka reilusti sen yli. Keskitymme siihen, että saamme allekirjoituksia kerättyä Suomessa sekä tuemme sitä, että vähimmäismäärät saadaan täyteen myös muissa maissa, kertoo Ollila. 

Turkistarhaus on pyritty kieltämään Suomessa myös aikaisemmin kansalaisaloitteen avulla. Vuonna 2013 Turkistarhaton Suomi -kansalaisaloite sai vajaat 70 000 allekirjoittajaa. Aloite kaatui eduskunnassa.

Kansalaisaloite on huomattu myös turkisalalla

Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen kertoo, että eurooppalainen kansalaisaloite on laitettu merkille turkisalalla jo maaliskuussa, kun aloite rekisteröitiin komissiossa.

Nissisen mukaan kansalaisaloite on unionin elinkeinovapauden vastainen tähdätessään yhden elinkeinon kieltämiseen. 

– Aloite vääristää kilpailuasetelmaa ja asettaa EU-toimijat eriarvoiseen asemaan kansainvälisesti, toteaa Nissinen. 

Nissisen mukaan on kuitenkin hyvä, että keskustelua käydään. Hän korostaa, että turkisala on jo kansallisen lainsäädännön sekä EU:n eläinten hyvinvointiin liittyvän lainsäädännön piirissä. 

– Turkiskasvatusta tulisi tehdä nimenomaan EU:ssa, jossa on tiukka sääntely, uudistuva lainsäädäntö ja tarkka viranomaisseuranta- ja tarkkailu, mikä takaa osaltaan eläinten hyvinvointia, sanoo Nissinen.

Suomessa turkisnahat ovat pääosin vientituote. Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liittoon kuului vuonna 2021 581 jäsenyritystä, joilla on yli 600 turkiseläinten kasvatustoimipaikkaa. Turkistarhoilla elää vuosittain yli 2 miljoonaa turkiseläintä: kettua, minkkiä ja suomensupia. 

Uhkaako suomalaisia turkistarhoja sama kielto kuin Virossa? – haastattelussa Saga Fursin toimitusjohtaja Magnus Ljung (Viiden jälkeen -ohjelma kesäkuu 2021)

Kirjoittaja on osallistunut Helsingin yliopiston avoimen yliopiston ja MTV Uutisten Journalismi ammattina -kurssille. Artikkeli on osa kurssin lopputyötä.