Ulkomailta tuodut käytetyt henkilöautot saadaan yleensä vietyä rekisteriin Suomessa ilman pulmia.
Käytettynä Suomeen tuodut henkilöautot ovat osoittautuneet pääsääntöisesti hyviksi ajopeleiksi. Autojen katsastuksessa on kuitenkin toistuvia ongelmia. Vaikka auto olisi hyväksytty toisen EU-maan rekisteriin, suomalaiset kilvet voivat jäädä saamatta esimerkiksi vaihtomoottorin takia.
Volkswagenia ja Audia myyvän Tampereen Autotalo Laakkosen varaosapäällikkö Harri Penttilä kertoo, että asiakkaat vaihdattavat merkkiliikkeessä tuontiautoihinsa lähinnä normaaleja kulutusosia.
-Autojen huolloissa on usein puutteita, joten ostajat hoitavat asian kuntoon saman tien. Yleensä autoihin vaihdetaan tavanomaisia kulutusosia, mutta esimerkiksi istuinlämmitinkin voi puuttua. Sen asentaminen voi tulla kalliiksi etenkin, jos aukaistava istuinmateriaali on nahkaa, Penttilä varoittaa.
Penttilä kertoo, että autohuoltoja työllistävät lisäksi hakumatkaa suunnittelevien kyselyt eri automallien yksityiskohdista. Tehokasta saksalaisvalmisteista autoa hakevat ottavat selvää muun muassa siitä, onko kiikarissa olevan autoyksilön moottori alkuperäinen.
Merkki ja malli mieleen ennen matkaa
Tuontiauton ostajan kompastuskivet piilevät Suomen lainsäädännön vaatimuksissa, joihin kilometrinnielijän matka voi tyssätä rekisteröintivaiheessa. Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tarkastusinsinööri Tommi Jalonen luettelee, että tuontilistan suosikeista, 1990-luvun alussa valmistetuista saksalaisista autoista voi puuttua vaadittavia osia sivuvilkuista alkaen. Vaihtomoottorit ja alustan liian lyhyet madallusjouset ovat ilmenneet yleisimmiksi katsastuksen hylkyperusteiksi.
Tekniikan selvittäminen on työlästä. Jalonen neuvoo, että ostettavan auton merkki ja malli kannattaa päättää hyvissä ajoin teknisten vaatimusten selvittämiseksi.
-Vaihtomoottorin tunnistaa yksinkertaisimmillaan sylinterien määrästä. Madallussarja asennetaan näyttävyyden vuoksi, joten sellaisen erottaa paljain silminkin, kertoo Jalonen.