Lontoon olympialaiset ovat kulman takana ja toivottavasti Suomi juhlii mahdollisimman monta mitalia kisoissa. Melko monta mitalikahvia olisi kuitenkin vietettävä jotta päästäisiin tälle kaikkien aikojen menestyneimpien kesäolympialaisten listalle.
10) 1976 Montreal
Montrealin kisoissa suomalaiset saalistivat neljä kultaista mitalia ja kaksi hopeaa. Lasse Viren (kuvassa) vastasi kahdesta kultaisesta mitalista 5000 ja 10 000 metrin juoksuissa. Pertti Karppinen aloitti komean kultasuoransa Kanadasta ja Pertti Ukkola paini itselleen kultaisen mitalin.
9) 1984 Los Angeles
Los Angelesin toisissa olympialaisissa Suomi pärjäsi hienosti ottamalla yhteensä 12 mitalia joista neljä oli kultaista. Karppinen otti uskomattomasti kolmannen peräkkäisen kultansa soudussa ja olympiavoittoa pääsivät juhlimaan myös Juha Tiainen (kuvassa) moukarissa, Arto Härkönen keihäänheitossa ja Jouko Salomäki painissa.
8) 1932 Los Angeles
Ensimmäisissä Los Angelesin kisoissa Suomen menestys oli huomattavasti kovempaa kuin jälkimmäisissä. Tuloksena oli viisi kultamitalia, kahdeksan hopeaa ja 12 pronssia. Volmari Iso-Hollo oli kisojen suomalaisnimi nappaamalla 3000m esteissä kultaa ja 10 000m hopeaa. Lauri Lehtiselle pujotettiin 5000m juoksun jälkeen kultainen mitali kaulaan ja saman käsittelyn saivat keihäänheittäjä Matti Järvinen, vapaapainija Hermanni Pihlajamäki sekä painija Väinö Kokkinen. Keihäänheitossa Suomi nappasi kolmoisvoiton, kun Matti Sippala ja Eino Penttilä säestivät Järvistä (kuva).
7) 1952 Helsinki
Helsingissä järjestetyt olympialaiset ovat varmasti suurin Suomessa koskaan järjestetty urheilutapahtuma ja urheilijat vastasivat kotiyleisön huutoon suorituksillaan. Tuloksena oli kuusi kultaa, kolme hopeaa ja 13 pronssia. Kelpo Gröndahl voitti painin kultaa ja Pentti Hämäläinen teki saman nyrkkeilyssä. Melonta oli kisojen suomalaislaji, sillä siitä tuli peräti kolme kultaa. Sylvi Saimo (kuvassa) ja Thorvald Strömberg nappasivat kajakkiyksiköissä arvokkaimman mitalin ja Kurt Wires sekä Yrjö Hietanen kajakkikaksikoissa. Strömberg nappasi myös hopeaa kisoissa.
6) 1936 Berliini
Berliinissä sinivalkoiset värit esiintyivät edukseen, sillä saaliina oli seitsemän kultaista mitalia sekä kuusi hopeaa ja pronssia. Iso-Hollo (kuvassa keskellä) jatkoi kultaista kulkuaan Los Angelesista ja Kustaa Pihlajamäki otti vapaapainissa uransa toisen kultaisen mitalin. Ensimmäinen tuli 12 vuotta aiemmin Pariisissa. Yleisurheilukentällä pitkillä matkoilla suomalaiset jälleen hallitsivat ratoja, kun Gunnar Höckert vei nimiinsä 5000m ja Ilmari Salminen 10 000m. Lauri Koskela voitti painissa, Sten Suvio nyrkkeilyssä ja Ale Saarvala voimistelussa. Ehkä mielenkiintoisin voittaja oli kuitenkin Urho Karhumäki. Karhumäki nimittäin saavutti olympiakultaa epiikkakirjoituksessa romaanillaan ”Avoveteen”.
5) 1948 Lontoo
Lontoossa suomalaiset pääsivät juhlistamaan kahdeksaa kultaa sekä seitsemää hopeaa ja viittä pronssia. Karhumäki nappasi Berliinissä taidelajissa kultaisen mitalin ja seuraavan kerran taidelajeissa kisailtiinkin Lontoossa. Yrjö Lindegren jatkoi kultalinjalla voittaen asemakaava-arkkitehtuurin sarjan ja Aale Tynni voitti lyriikkakirjallisuuden sarjan runollaan "Hellaan laakeri”. Ilmari Niemeläinen täydensi suomalaismenestystä asemakaava-arkkitehtuurin sarjassa nappaamalla pronssia. Tapio Rautavaara pääsi keihäänheiton jälkeen laulamaan Maamme-laulua ja Lennart ”Lenni” Viitala (kuvassa) oli rautaa vapaapainissa.
Voimistelussa suomalaiset olivat erityisen vahvoja, sillä Paavo Aaltonen, Veikko Huhtanen ja Heikki Savolainen nappasivat sananmukaisesti kolmoisvoiton, sillä hevosen kulta jouduttiin jakamaan kolmikon kesken kaikkien saatua samat pisteet. Lisäksi Suomi voitti joukkuevoimistelun kultaa.
4) 1928 Amsterdam
Amsterdamin kisoissa suomalaiset juhlivat juoksuradoilla ja painimolskilla. Heikki Larva, Ville Ritola, Paavo Nurmi ja Toivo Loukola ottivat kultaiset mitalit juoksumatkoilla. 3000m esteissä tuli kolmoisvoitto, kun Loukola johti joukkoa ja Nurmi ja Ove Andersen täydensivät muut sijat. Ritola ja Nurmi ottivat kaksoisvoiton 5000m juoksussa. Kaksoisvoitto tuli myös kymmenottelussa, kun Paavo Yrjölä (kuvassa) voitti ja Akilles Järvinen oli toinen.
Loput kolme kultaista tulivat painista, kun Kaarlo Mäkinen ja Arvo Haavisto voittivat sarjansa vapaapainissa ja kreikkalais-roomalaisessa Väinö Kokkinen vyörytti kultaa. Kahdeksan kullan lisäksi Suomi voitti kahdeksan hopeaa ja yhdeksän pronssia.
3) 1912 Tukholma
Suomi osallistui Tukholman kisoissa Suomen suuriruhtinaskuntana erillään Venäjän keisarikunnan joukkueesta. Piskuinen Suomi näytti mistä suomalaiset on tehty ollen kisojen neljänneksi paras mitalimaa heti Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Iso-Britannian jälkeen. Suomi saalisti kisoista yhdeksän kultaista mitalia, kahdeksan hopeaa ja yhdeksän pronssia. Mainittakoon, että Venäjä jäi kisoissa kahteen hopeamitaliin.
Suomalaisittain kisojen ykkösnimi oli Hannes Kolehmainen (kuvassa), joka voitti kolme kultaista mitalia ja yhden hopean. Armas Taipale nappasi kiekonheitossa kaksi kultaa. Tuolloin nimittäin oli lajina myös molempien käsien kiekonheitto josta laskettiin oikealla ja vasemmalla heitettyjen heittojen yhteistulos. Häntä säesti toiseksi tullut Elmer Niklander. Molempien käsien keihäänheitossa Suomen menestys oli vielä parempaa, kun Julius Saariston johdolla Suomi nappasi kolmoisvoiton Väinö Siikaniemen ja Urho Peltosen jakaessa himmeämmät mitalit.
Kreikkalais-roomalaispaini oli myös Suomen menestyslaji, kun Kaarlo Koskelo, Emil Väre ja Yrjö Saarela painivat itsensä olympiavoittajiksi.
2) 1924 Pariisi
Suomen olympiajoukkue palasi kotiin Pariisin olympialaisista höyrylaiva Ariadnella melkoinen mitalisaalis mukanaan (kuva). Tuliaisina oli 14 kultamitalia, 13 hopeaa ja 10 pronssia ja sillä Suomi sijoittui mitalitilastossa toiseksi. Ykkösrohmuna oli peräti viisi kultaa juossut Paavo Nurmi. Ville Ritola ei jäänyt juuri heikommaksi neljällä kullallaan. Heikki Liimatainen pääsi kaksikon ohella juhlimaan maastojuoksun joukkuekilpailun voittoa ja Elias Katz 3000m joukkuekisan.
Albin Stenroos valloitti maratonin, Jonni Myyrä keihäänheiton ja Eero Lehtonen viisiottelun. Kustaa Pihlajamäki otti ensimmäisen kultamitalinsa Pariisissa ja muutenkin suomalaiset menestyivät painimatolla vahvasti. Kreikkalais-roomalaisessa painissa Kalle Anttila, Oskari Friman ja Edvard Westerlund nappasivat kirkkaimmat mitalit.
1) 1920 Antwerpen
Antwerpenin olympialaisissa Suomi esiintyi ensimmäistä kertaa itsenäisenä valtiona ja kansallisylpeys oli korkeimmillaan kisojen jälkeen, kun saalina oli peräti 15 kultamitalia, 10 hopeaa ja yhdeksän pronssista mitalia.
Paavo Nurmi (kuvassa) juoksi itsensä maailmankartalle kolmella kullalla. Nurmen ohella maastojuoksun joukkuekilpailua pääsivät juhlimaan Heikki Liimatainen ja Teodor Koskenniemi. Hannes Kolehmainen jatkoi jo Tukholmassa aloittamaansa kultajuhlaa voittamalla maratonin. Vilho Tuulos loikki pisimmälle kolmiloikassa ja kiekonheitossa ja kuulantyönnössä tuloksena oli kaksoisvoitto. Kiekossa kärkikaksikon muodostivat Elmer Nikander ja Armas Taipale. Nikander nappasi hopeaa myös kuulassa Wilhelm ”Ville” Pörhölän ollessa voittajana. Keihäsmiehet pistivät vielä paremmaksi valloittaen mitalipallin kaikki kolme paikkaa. Jonni Myyrä vei voiton ja Urho Peltonen ja Paavo Johansson tulivat perässä.
Eero Lehtonen otti ensimmäisen kultamitalinsa näissä kisoissa viisiottelussa ja jatkoi putkea neljä vuotta myöhemmin. Kalle Anttila, Emil Väre, Eino Leino, Oskari Friman ja Adolf Lindfors osoittivat mitä ovat miehiään painimatoilla. Antwerpenin kesäkisojen mielenkiintoisin laji oli ehkäpä pariluistelu, jonka voiton vei suomalainen aviopari Ludovika ja Walter Jakobsson. Saksalaissyntyinen, mutta Suomen kansalaisuuden saanut, Ludovika oli myös ensimmäinen suomalainen naisolympiavoittaja.