Töölönlahdelta löytyi 775 lajia

(Kuva: MTV3)

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Vuorokauden mittaisessa laskennassa tutkijat löysivät Helsingin Töölönlahdelta 775 kasvi- ja eläinlajia. Lajeista kahdeksan on harvinaisia. Niistä yksi, hentosukaskärpänen, on mahdollisesti uusi laji Suomessa. Muita harvinaisia lajeja olivat esimerkiksi muurahaislaji hietaviholainen, kovakuoriainen niinijäärä, nilviäiset soikearisokotilo ja leveäkiiltokotilo, vesikasvi pyörösätkin ja tulokaslaji valekirjosimpukka.

    Töölönlahden lajeja:

    - Kyllä tämä suuri lajimäärä oli yllätys. Jos Suomessa on kaikkiaan noin 45 000 lajia, niin täällä havaittiin noin kaksi prosenttia Suomen lajeista, vaikka mukana tarkastelussa ei edes ollut kaikkia eliöryhmiä, arvioi Luonnontieteellisen keskusmuseon johtaja Leif Schulman.

    Myönteisin yllätys tutkijoille oli harvinaisen vesikasvin pyörösätkimen löytyminen Töölönlahdesta. Ikävä yllätys puolestaan olivat valekirjosimpukan runsaat esiintymät lahdessa.

    - Valekirjosimpukkaa on tähän asti havaittu vain ydinvoimaloiden lauhdevesissä. Sehän on vieraslaji Suomessa ja sen runsaslukuinen esiintyminen Töölönlahdessa kertoo siitä, että vieraslajit leviävät luontoomme eikä se todellakaan ole hyvä asia, selittää Schulman.

    Töölönlahden alueen lajirunsaudesta kertoo sekin, että vastaavassa kartoituksessa Kreikassa Ateenan Akropolis-kukkulalta löytyi vain 70 kasvi- ja eläinlajia.

    Kaupunkiluonto parantaa terveyttä

    Töölönlahden hämmästyttävän hyvästä tilasta kertoo myös se, että koekalastuksessa tutkijoiden verkkoon tarttui peräti yhdeksän eri kalalajia.

    - Tämähän on Suomen urbaanein vesialue ja sehän voisi olla täysin kalatonkin, mutta onneksi näin ei ole, iloitsee Schulman.

    Töölönlahden alueen hyvän tilan säilyminen ei ole itsestäänselvyys. Monet tekijät uhkaavat kaupunkiluontoa.

    - Alue vaatii hoitoa ja ylläpitoa. Esimerkiksi saastuminen, rehevöityminen ja umpeenkasvu uhkaavat lahtea. Lahtea ympäröivien puistoalueiden kasvillisuus voi sekin hävitä helposti. Lisäksi tulokaslajit kuten citykani ovat vaaraksi alueen alkuperäisille lajeille, luettelee Schulman.

    Shulman muistuttaa, että kaupunkiluonto on arvokasta paitsi kasvien ja eläinten säilymisen kannalta, myös ihmisen kannalta.

    - Kaupunkiluonto vaikuttaa myönteisesti ihmisten terveyteen. Tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi verenpaine ja stressihormonin taso alenevat, kun ihmiset liikkuvat viheralueilla, muistuttaa Schulman.

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •