Pientaloissa esiintyvät kosteusvauriot syntyvät useimmiten suunnittelun tai rakentamisen aikan tehdyistä virheistä. Uudet lämmöneritysmääräykset ja nollaenergiatalot vaativat erityistä huolellisuutta – kastepistettä ei saa syntyä.
Nykyiset tiukentuneet ja edelleen tiukentuvat lämmöneritysmääräykset tuovat erityisen haasteen rakenteisiin syntyvän kosteuden hallitsemiseksi, toteaa Aeroc Jämerän hallituksen puheenjohtaja ja osakas Eero Kalliokoski.
– Aiemmin rakenteiden läpi kulkeva lämpövirta osaltaan kuivasi rakenteita, mutta uusien määräysten mukaisissa rakenteissa pienempi lämpövirta ei enää näin tee, Kalliokoski sanoo.
Parempaa suunnittelua ja tutkimusta
Kalliokoski sanoo olevansa hyvin lämmöneristettyjen ja tiiviiden rakennusten kannattaja, mutta uudet lämmöneritysmääräykset ja niin sanotut nollaenergiatalot vaativat paremman rakentamisen lisäksi parempaa suunnittelua ja tutkimusta aiheesta, koska riski rakennevirheiden aiheuttamista ongelmista kasvaa.
– Yksi keino estää ongelmien synty on käyttää ulkoseinämateriaalina homogeenista hengittävää materiaalia, esimerkiksi karkaistua kevytbetonia tai hirttä. Yksiaineisessa materiaalissa ei eri rakenteiden rajapintoja ole, eikä rakenteen sisään synny kastepistettä.
Kastepistettä ei saa syntyä
Kalliokosken mukaan hengittävä materiaali ei tässä tarkoita sitä, että ilma liikkuu rakenteissa, päinvastoin, rakenne on hyvin tiivis. Vesihöyry pääsee kuitenkin rakenteessa liikkumaan, eikä kastepistettä ei synny.
– Ilman suhteellisen kosteuden ollessa talvipakkasella vähäinen, seinärakenne luovuttaa kosteutta sisäilmaan ja myös päinvastoin ottaa kosteutta vastaan, kun kosteus huonetilassa kasvaa.
– Tämä ominaisuus myös tasaa huoneilman kosteutta ja vaikuttaa osaltaan asumismukavuuteen ja huoneilman terveellisyyteen, hän muistuttaa.