Venäjältä tehtiin Suomeen viime vuonna noin 6 000 muuttoa, Tilastokeskus kertoo. Määrä on selvästi suurin 30 vuoteen.
Viimeksi vastaavia muuttomääriä on hätyytelty vuonna 1991, kun Neuvostoliitto hajosi. Tuolloin Neuvostoliitosta tehtiin Suomeen noin 5 500 muuttoa.
Hajoamisen jälkeisinä vuosina 1992–1995 Venäjältä tehtiin Suomeen 1 700–2 600 muuttoa vuodessa, minkä jälkeen määrä vakiintui alle 3 100 muuttoon aina vuoteen 2021 asti.
Kaikkiaan Suomeen tehtiin viime vuonna ennätykselliset lähes 50 000 maahanmuuttoa. Edellisvuosina maahanmuuttoja on ollut noin 29 000–36 000.
Venäjän jälkeen suurimmat lähtömaat viime vuonna olivat Ruotsi (noin 2 600 muuttoa), Intia (2 400), Viro (2 400) ja Filippiinit (2 250).
Ukrainasta tehtyjä maahanmuuttoja tilastoitiin viime vuonna reilut 1 500. Tilapäisen suojelun nojalla Suomessa olevat ukrainalaiset eivät ole mukana luvussa.
Suomen nettomaahanmuutto oli viime vuonna reilut 34 000. Määrä kasvoi ainoastaan EU:n ulkopuolelta tehdyistä maahanmuutoista. Vuonna 2021 nettomaahanmuutto EU:n ulkopuolelta oli 15 900, kun viime vuonna määrä oli lähes 30 000.
Nettomaahanmuutto EU-maista puolestaan laski 6 300 muutosta 5 000 muuttoon viime vuonna.
Pirkanmaan muuttovoitto suurinta yli 70 vuoteen
Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä kuusi maakuntaa sai viime vuonna muuttovoittoa. Eniten voitolle jäi Pirkanmaa, jonka muuttoliike oli noin 3 800 ihmistä plussalla. Maakunnan muuttovoitto oli suurinta yli 70 vuoteen.
Seuraavaksi eniten muuttovoittoa saivat Uusimaa ja Varsinais-Suomi, molemmat noin tuhannen ihmisen verran.
Muuttotappiollisia maakuntia oli yhteensä 13. Eniten väestöään menettivät muualle Suomeen Etelä-Karjala (noin 860 ihmistä), Kymenlaakso (800) ja Pohjanmaa (700).