Mainos

Tiivistä ja matalaa

Suomen asuntomarkkinoilla on pitkään ollut jyrkkä epäsuhta asukkaiden toiveiden ja tarjolla olevien vaihtoehtojen välillä. Valtaosa ihmisistä haluaa asua pientalossa, mutta asuntotuotannossa painopiste on sitkeästi pysynyt kerrostaloissa.

Ylijohtaja Jouni J. Särkijärvi ympäristöministeriöstä:

"Kun betonielementtitekniikka pääsi voimiinsa 1970-luvulla, sitä on sitten jatkettu eikä siinä ole oikeastaan paljon kyselty, että mitä asukkaat haluaisivat. Sen seurauksena meillä on toisaalta korkeata ja tiivistä, toisaalta matalaa ja verrattain väljää. Puuttuu semmoinen vaihtoehto, joka sisältää pienasuntoja mutta on kuitenkin matalaa mutta yhdyskuntatalouden takia tiivistä."

Ympäristöministeriön projektipäällikkö Lauri Tuokko huomauttaa, että aikaisemmin suomalainen yhdyskunta näytti erilaiselta: "Kun katsotaan meidän vanhoja puukaupunkeja, niin siellähän on selvää tiivistä ja matalaa rakentamista - esimerkiksi Puu-Porvoo ja Puu-Rauma. Tämä perinne on katkennut aika pahasti; itse asiassa se on ollut kateissa koko itsenäisyyden ajan."

Tiiviin ja matalan rakentamisen haasteeseen onkin nyt havahduttu siinä määrin, että sen edistämisen tarve on jopa kirjattu voimassaolevaan hallitusohjelmaan. Sille on määritetty ympäristöministeriössä myös karkeat tunnusmerkit: "matala" tarkoittaa korkeintaan kolmea kerrosta ja "tiivis" tonttitehokkuutta, joka on 0,3.

Yhteiskunnalle tiiveys tarjoaa monia etuja - kunnallistekniikan kustannukset ovat huomattavasti edullisemmat kuin normaalilla omakotialueella. Tiiviille ja matalalle alueelle voidaan sisällyttää pieniä asuntoja joko pihapiirin piharakennuksiin tai pienkerrostaloihin.

Monimuotoinen Säterinmetsä, Puu-Linnainmaan moderni puukaupunki

Yksi 2000-luvun tiiviin ja matalan rakentamisen esimerkki on Espoon Säterinmetsä. Sinne on rakennettu vieri viereen sekä vuokra- että omistusasuntoja noin 500 asukkaalle. Uteliaat ammattilaisryhmät ovat näillä raiteilla jokapäiväinen näky.

Tiivis ja matala asuinalue voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Säterinmetsä on yksi esimerkki, mutta yhtä hyvin se voi olla pienitonttinen omakotialue eli kansantaloalue. Sellaisia on jo tulossa. Talotehtaat ja kunnat ovat olleet kiinnostuneita "modernista rintamamiestalorakentamisesta", joka tarkoittaa sitä, että 100 000 eurolla saisi talon vuokratontilla.

Matalaan ja tiiviiseen ajattelumaailmaan liittyy luontevasti moderni puukaupunkihanke. Mainio esimerkki on Oulussa, vastapäätä yliopiston päärakennusta sijaitseva Puu-Linnanmaan alue. Sinne on rakennettu muutamassa vuodessa 45 taloa - pääosin pienkerrostaloja ja joukossa muutama puukerrostalo. Alue koostuu 6 korttelista, joista jokaisella on eri suunnittelija ja eri rakentaja. Alueella on noin 500 asukasta ja asuntojen keskikoko on hieman alle 50 m2. Alueen suunnittelussa on ollut keskeinen rooli Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston puustudiolla, joka oli tiiviisti mukana jo alueen kaavoituksessa.

Vaikka asukkaat ovatkin tyytyväisiä, jotain parannettavaakin jäi seuraaviin kohteisiin. Jatkossa halutaan rakentaa vieläkin matalampaa. Autokatosten suunnittelussa tapahtui mittakaavavirhe -niistä tuli liian korkeita.

Katujen, kujien ja pihojen osalla haluttiin käyttää mahdollisimman vähän asfalttia. Tilalle valittiin on käytetty sorapinnoitteita, betoniruohokiviä, graniittisia noppakiviä ja kivituhkaa. Vaikka lopputulos on kaunis, jatkossa asfaltin käyttöä halutaan edelleen rajoittaa.


Korkein este luutuneet asenteet?

Tiiviin ja matalan rakentaminen on iso haaste rakentamisen ja maankäytön kaikille osapuolille.

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.