Mainos

Tiesitkö: Myös avoliitossa olevan omaisuus voidaan suojata

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Suomessa asui yhteensä 200 171 avoliitossa elävää paria, joista moni voi päätyä jossain vaiheessa erotilanteen keskelle. Asianajaja kertoo, kuinka omaisuus voidaan tällaisessa tilanteessa jakaa.

Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta eli niin sanottu avoliittolaki astui voimaan huhtikuun alussa 2011. Laki sisältää säännökset avopuolisoiden omaisuuden erottelusta, pesänjakajan määräämisestä sekä hyvityksestä avopuolison yhteistalouden eteen antamaa panosta koskien avoeron tilanteessa.

Lain tarkoituksena on ohjata avopuolisoiden omaisuuden jakoa avoeron tilanteessa. Uutta lakia voidaan soveltaa vain tapauksissa, joissa pari on asunut yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta, tai heillä on yhteinen tai yhteishuollossa olevia lapsia.

Yhteisomistusolettama jakaa omaisuutta

Juridian asianajaja Kari Parkkisen mukaan pääsääntönä avoerotilanteessa jaettaviin tavaroihin on avoliittolainkin mukaan se, että kumpikin suhteen osapuoli saa omistamansa esineet itselleen.

– Epäselviä tilanteita varten avoliittolakiin sisältyy yhteisomistusolettama. Termi tarkoittaa sitä, että irtain esine katsotaan kuuluvaksi molemmille osapuolille, mikäli toisen yksinomistusta ei voida todistaa.

Tällaisessa tilanteessa toimitaan Parkkisen mukaan yleensä siten, että toinen osapuoli saa irtaimen esineen, ja yhdessä sovitaan, mitä toinen saa vastineeksi omaa osuuttaan vastaan.

Riitatilanteissa on myös mahdollista vaatia avopuolisoille pesänjakajaa, joka auttaa irtaimen ja omaisuuden erottelussa. Pesänjakaja pyrkii tällöin selvittämään puolisoiden omaisuuden omistussuhteet. Mikäli muuta ei voida selvityksen perusteella voida päätellä, pesänjakaja soveltaa omistussuhteisiin yhteisomistusolettamaa.

Ennalta varautuminen mahdollista

Mahdolliseen eroon ja riitaan omaisuudesta voidaan varautua ennalta tai avoliittoon muuttamisen jälkeen. Tällöin osapuolet tekevät kirjallisen sopimuksen, jossa sovitaan omaisuuden jakamisesta erotilanteessa. Sopimuksessa voidaan myös molempien osapuolten suostumuksella poiketa avoliittolain sanelemista pykälistä.

Parkkinen kertoo, etteivät avoerosta koituvat omaisuusriidat päädy usein tuomioistuimen käsittelyyn, vaan ratkaisuun päästään muilla keinoin.

– Tietämys avoliittolaista on vielä vähäistä eikä oikeuskäytäntöä ole ehtinyt muodostua. Kokenut pesänjakaja osaa usein ohjata sovinnolliseen ratkaisuun.

Parkkinen uskoo, että monet avoparit tarvitsisivat omaa sopimusta, sillä usein avoliittolaki pakottaa melko kaavamaisiin ratkaisuihin. Monet eivät myöskään muista uudehkon lain kaikkia pykäliä, kuten esimerkiksi sitä, että viiden vuoden yhteisasuminen tulkitaan automaattisesti avoliitoksi, mikä puolestaan voi johtaa yllättäviinkin tilanteisiin.

Teksti: Paula Koski / Jokakoti
Kuvat: Colourbox

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.