(Stupido Records)
Olipas kiva yllätys menneisyydestä tämä The Fucking World. Aikoinaan 80- ja 90-lukujen vaihteessa allekirjoittaneelta tyystin ohi mennyt kotimainen punkyhtye sai nyt ansaitsemansa postuumin tuplakokoelman Stupidon toimesta. Bändin tuotantoa ei ennen tätä pakettia ole julkaistu cd-muodossa.
The Fucking World on sopivassa suhteessa sekoitus Hanoi Rocksia, Smackia ja The Clashia. Siitä odotettiinkin aikoinaan Smackin ja The Nights of Iguanan manttelinperijää, mutta toisin kävi. Bändissä vaikuttivat Jani J. Roppola (biisinikkari-laulaja-kitaristi), Näkä Närhi (kitara), Kenttu Keinänen (basso), Jypä Rautio (rummut) sekä kitaristi Jape Tamminen, jonka korvasi ensilevytyksen jälkeen Toni Laine. Aiemmin puhtaasti laulusolistina toiminut Roppola nappasi skitan kouraansa, kun Laine huomattiin vääräksi mieheksi. Pumppu oli kasassa vuodet 1986-91, kunnes pistivät pillit pussiin.
Kokoelmalta löytyvä Vesa Vahteran historiikki harmittelee yhtyeen levytysten olleen hienoisia pettymyksiä. Hyviä, mutta kuitenkin niistä puuttui jotain. Yhtyettä läheltä seuranneiden mukaan syy oli liiallisen sliipattu tuotanto. Tämän paketin ykköslevylle on koottu parhaat biisit järjestyksessä ns. Human Rights –ep:stä lähtien aina Gun Policy –kakkoslevyyn saakka. Ja tämä levy on kova! Pois on jätetty kahden levyn ääripäät ja keskitytty parhaisiin vetoihin.
Kakkoslevyllä on demoja, liveversioita ja b-puolia. Muutama kova veto löytyy tältäkin kiekolta, kuten rehvakkaasti rynnivä Rockabilly, hienosti fiilistelevä mutta ärhäkkä Jazz my time, tiukasti rokkaava Bad hat, Hanoin ja Mike Monroen saksofonisooloista muistuttava Godtrap sekä levyn päättävä, funkin bassokuvion sisältävä yleisönlaulatusralli Sex (is always good for the heart), josta tulee allekirjoittaneelle mieleen loistavan Electric Boysin (joista Conny ja AC soittivat 2000-luvulla Hanoi Rocksissa) mainio biisi Rags to Riches.