Tekoäly saatetaan nähdä uhkana ihmisyydelle ja teknologia vastakohtana luonnolle. Espoon modernin taiteen museossa EMMAssa teknologia näyttäytyy mahdollisuutena.
Espoon modernin taiteen museossa on käynnissä Nykyaikaa etsimässä -näyttely, joka käsittelee taiteen, teknologian ja luonnon välistä vuorovaikutusta. Yksi näyttelyn teoksista on turkkilais-amerikkalaisen Refik Anadolin Koneharhoja: Unelmia luonnosta -dataveistos.
Dataveistoksen on luonut tekoäly. Refik Anadolin studion kehittämä tietokoneohjelma käsitteli teosta varten yli 90 miljoonaa julkisesti saatavilla olevaa luontokuvaa.
Tekoäly toimii hyvin kapealla alueella
Tällä hetkellä tekoälyn kanssa pystytään tekemään esimerkiksi kuvaa, musiikkia, videota ja tekstiä, Vaasan yliopiston akatemiatutkija ja apulaisprofessori Johanna Hautala sanoo.
Toiset näkevät tekoälyn uhkana, toiset mahdollisuutena luovalle työlle. MTV:n Huomenta Suomessa vieraillut Hautala sanoo, että nykyinen tekoäly toimii hyvin kapealla alueella.
– Se pystyy tuo osallistumaan tiettyihin vaiheisiin prosessissa, mutta näkisin, että taiteilija on se joka johtaa sitä, huolehtii etenemisestä ja päättää milloin teos on valmis.
Hautalan mukaan tekoäly pystyy esimerkiksi tuottamaan yhä todenmukaisempia esimerkiksi kissoista, mutta sillä ole käsitystä siitä, että onko kuva merkityksellinen jossain tietyssä kontekstissa.
