Tässä maakunnassa on pisin vastasyntyneiden elinajanodote

Alueellinen jakolinja on perinteinen

THL:n Gissler sanoo, että elinajanodotteissa on ollut perinteisesti kaksi linjaa: tyttöjen ja poikien väliset sekä alueelliset erot.

Gisslerin mukaan miehillä kuolleisuus on korkeampaa ja naiset elävät pidempään.

–  Se on osittain biologista, mutta erityisesti elintavat, tupakointi, alkoholi ja riskinotto aiheuttavat sen, että miesten kuolleisuus on korkeampaa. Nousu alkaa varsinkin 40 vuodesta eteenpäin.

Gissler huomauttaa, että erot ovat kuitenkin kaventuneet huomattavasti. Viimeisten 30 vuoden aikana vastasyntyneiden poikien elinajanodote on pidentynyt 7 vuodella ja tyttöjen 4,4 vuodella. Suurin ero sukupuolten välisessä elinajanodotteessa oli 1970-luvun lopulla, jolloin ero oli yhdeksän vuotta.

Alueellisissa eroissa näkyy se, että Itä- ja Pohjois-Suomessa on korkeampi kuolleisuus ja matalampi elinajanodote kuin Länsi- ja Etelä-Suomessa. Gisslerin mukaan erojen taustalla ovat muun muassa vauraus, geneettiset syyt ja tautiperimä sekä elintavat.

Uusimmissa tilastoissa pisimmät elinajanodotteet ovat Ahvenanmaalla ja lyhyimmät Kainuussa. Ahvenanmaalla poikien elinajanodote on 81,8 vuotta ja tyttöjen 86,4 vuotta. Kainuussa sen sijaan poikien elinajanodote on 77,1 vuotta ja tyttöjen 83 vuotta.

Miehillä alueelliset erot ovat naisia suuremmat, minkä lisäksi miesten elinajanodote on naisia lyhyempi kaikissa maakunnissa.

Lue myös: Keskusta: Vanhempainetuudet verovapaiksi

"Terveyspalvelut saatavilla koko Suomessa"

Gisslerin mukaan Suomessa pitäisi tavoitella tasa-arvoisempaa terveydentilaa.

–  Yksi tärkeä asia on se, että terveyspalvelut ovat saatavilla koko Suomessa ja niitä käytettäisiin silloin, kun on tarvetta. Toinen puoli on elintavat, mihin ihmiset itse voivat vaikuttaa, Gissler sanoo.

Hän lisää, että parempaan suuntaan ollaan menossa, kun tupakointi ja alkoholin kokonaiskulutus ovat vähentyneet sekä ruokatavat ovat parantuneet. Samalla kuitenkin liikunta vähenee, mikä aiheuttaa ylipaino-ongelmia ja voi tulevaisuudessa aiheuttaa suurempia terveyseroja.

–  Etenkin, kun koulutetuilla ihmisillä elintavat ovat parempia kuin vähemmän koulutetuilla. Se aiheuttaa näiden ihmisryhmien välillä terveyseroja, jotka saattavat jopa kasvaa, Gissler sanoo.

65-vuotiaiden elinajanodote kasvoi

Tilastokeskuksen tilastojen mukaan myös 65-vuotiaiden elinajanodote kasvoi viime vuonna toissa vuodesta.

65-vuotiaiden miesten elinajanodote kasvoi 0,3 vuotta ja naisten 0,4 vuotta. Ennen viime vuotta naisilla oli ollut elinajanodotteessa laskua kolme peräkkäistä vuotta ja miehillä kaksi peräkkäistä vuotta.

Korkeimmillaan elinajanodote oli myös 65-vuotiailla ennen koronapandemiaa: miehillä vuonna 2020 ja naisilla vuonna 2019.

Vuoteen 1990 verrattuna miesten elinajanodote on pidentynyt 4,2 vuodella ja naisten 3,6 vuodella.

Elinajanodote on ikävakioitu tunnusluku, joka kuvaa laskenta-ajanjaksolla havaitun kuolleisuuden tasoa.

• 23.10.09:41
  Vauvat

  Suomen syntyvyydessä yllätyskäänne: "Silti kolmanneksi matalin 250 vuoden aikana"
• 22.10.00:45
  Suomi

  Yhä harvempi haluaa lisää lapsia – jaksaminen huolettaa vanhempia
• 17.10.08:32
  Vauvat

  Suomalaisten elinajanodotteet nousivat ennätyslukemiin – täällä eletään pisimpään
• 13.9.10:28
  Japani

  Japanissa jo liki 100 000 satavuotiasta: Sukupuolijakaumassa harvinaisen selvä trendi
• 28.8.06:30
  Koulu

  Peruskoululaisten määrä vähenee yli 65 000:lla: "Satoja kouluja ja päiväkoteja tulisi lakkauttaa"
• Lataa lisää