Tappotarhat Romanian katukoirien kohtalona

Tonavan rannalla lepäävän Giurgiun kaupungin kaduilla elää reilut 300 000 koditonta koiraa.

Osa koirista on omistajiensa hylkäämiä, osa on syntynyt katujen katveessa.

Vapaaehtoiset ruokkivat koiria, tarjoavat niille turvaa ja huolehtivat niiden sterilisoinnista. Viranomaisille liikenteen ja ihmisten seassa jolkottelevat koirat ovat kiusallinen imago-ongelma.

– Voin sanoa, että 90 prosenttia Giurgiun asukkaista haluaa koirat pois katukuvasta, toteaa kaupungin pormestari Nicolae Barbu.

Niinpä koirarankkurit lähetetään säännöllisin väliajoin kierrokselleen. Jokaisesta kiinni otetusta koirasta maksetaan pienoinen korvaus ja kaikki pyydystämiskeinot ovat sallittuja. Kuka tahansa kelpaa rankkuriksi, koulutusta tehtävään ei vaadita eikä anneta.

Poliisi valvoo laskutuksen takia

Poliisi valvoo satunnaisesti koirien ajojahteja – ei taatakseen eläinsuojelulain toteutumista vaan varmistaakseen, ettei kaupunkia ylilaskuteta. Kiinniotetut koirat on tarkoitus toimittaa julkisin varoin ylläpidetyille tarhoille. Jos tilaa ei ole, ne kipataan naapurin puolelle.

– Ilman poliisin valvontaa rankkurit saattavat vapauttaa koiria naapurikaupunkiin tuottonsa maksimoimiseksi, selventää Barbu.

Koirille julkinen tarha on tarkoittanut pitkään tappotuomiota, hidasta ja näännyttävää kuolemaa ahtaissa häkeissä ilman lain vaatimaa sääsuojaa, säännöllistä ruokaa, juomaa taikka lääkintää. Vapaaehtoisjärjestöt ovat taistelleet vuosien ajan kynsin ja hampain lain edellyttämien olosuhteiden takaamiseksi.

– Kuinka voin toimia koirien hyväksi, jos meillä ei ole siihen tarvittavia resursseja, kysyy julkisella tarhalla eläinlääkärinä työskentelevä henkilö ja toivoo, ettei hänen nimeään mainittaisi jutun yhteydessä.

Vuonna 2012 Giurgiun kaupungin virkaeläinlääkäri laati julkiselle tarhalle kolme kirjallista huomautusta erilaisista tarhalla havaitsemistaan epäkohdista. Helmikuussa 2013 tarhalle langetettiin toimintakielto. Kiellosta huolimatta häkit täyttyvät päivittäin uusista katukoirista.

– Koirilla on paremmat mahdollisuudet selvitä kadulla kuin kaupungin tarhalla, toteaa omistamalleen maatilkulle yksityisen hoitotarhan perustanut lakimies Magda Radu.

Muun muassa suomalaislahjoituksin rahoitetulle Radun tarhalle ollaan parhaillaan rakentamassa omaa eläinklinikkaa, jolla kaduilta ja julkisilta tarhoilta pelastetut koirat sterilisoidaan ja hoidetaan kuntoon mahdollista adoptiota varten.

Lue myös:

    Uusimmat