Pitkän menestysputken jälkeen SM-liigan mitalipeleistä ulos jäänyt Tappara tekee viime vuotta paremman taloudellisen tuloksen, kertoo toimitusjohtaja Mika Aro.
Tappara-konsernin emoyhtiön Tamhockey Oy:n tilinpäätöstiedote herätti viime kesänä huomiota. Jos uudessa areenassa pelaava seura tekee mestaruuskaudellaan noin puolen miljoonan euron tappiot, miten jääkiekkoliiketoiminta voi olla kenellekään kannattavaa?
Tapparan epäiltiin jopa tehneen kertaerillä tarkoituksella tappiollisen tilikauden, jotta sen huoli pudotuspelien tulonjaosta otettaisiin viimein tosissaan.
– Kyllä se ihan todenmukainen kuva oli. Meillä kuitenkin emoyhtiö teki 220 000 euroa tappiota ja myös toinen tytäryhtiö teki tappiota. Se oli jääkiekkoliiketoiminnan ulkopuolista, mutta kyllä me silläkin tappiota teimme, toimitusjohtaja Aro sanoo.
Lue myös: Tämä on Rikard Grönborgin tilanne – nyt puhuu Tappara-pomo
Vuotta myöhemmin Tappara selviytyi vaivoin kahdeksan parhaan joukkoon ja putosi mitalipeleistä suoraan neljässä ottelussa paikallisvastustaja Ilvestä vastaan. Tahmean kauden yleisökeskiarvo putosi yli 500 katsojalla reiluun 7 900 katsojaan ja myös pudotuspelien tulot jäivät vähiin.
Näistä huolimatta huhtikuun lopussa päättyvän tilikauden tuloksesta on tulossa viimevuotista valoisampi.
– Sen tietää jo, että ei tietysti mennyt tavoitteiden mukaisesti, mutta ei nyt tulla mitään isoja tappioitakaan tekemään. Arvioisin, että pikkuisen viime kaudesta pystytään parantamaan taloudellista puolta. Pystymme normaalisti valmistautumaan seuraavaan kauteen, Aro arvelee.
Runkosarjan yleisökeskiarvon putoamisesta huolimatta Tappara pääsi lipputuloissa budjetoituihin tavoitteisiinsa.
Juttu jatkuu kuvan alla.
Tappara sai ensimmäiseen puolivälierien kotiotteluunsa Ilvestä vastaan 10 631 katsojaa, mutta ratkaisevaksi jääneeseen neljänteen peliin myytiin vain 8 065 lippu. Tapparan paikallisvastustajaansa selvästi kalliimpi hinnoittelu nousi otsikoihin.
– Jos nyt jälkiviisas on, niin totta kai joitain kategorioita olisi voinut hinnoitella eri tavallakin, mutta se on aina kiinni siitä, mikä tilanne kulloinkin on. Emme tiedä, miten pelit lähtevät menemään, Aro sanoo kunnianhimoisesta hinnoittelusta.
– Olen meidän ensimmäisen ottelumme yleisömäärään hyvinkin tyytyväinen. 10 600 on kuitenkin erittäin hyvällä täyttöasteella. Ei oikein aitioasiakkaita saatu noilla aikatauluilla mukaan. Toisaalta toiseen peliin, joka jäi vajaammaksi, olisi toivonut enemmän ihmisiä, mutta uskon, että siihen vaikutti myös meidän peliesityksemme. Olimme ennen sitä peliä 0–3-tappiotilanteessa.
Keskustelu playoff-tulonjaosta etenee
4:20
Tämän tilikauden tulokseen Tappara on pystynyt vaikuttamaan positiivisesti viimevuotista tarkemmalla kulurakenteella ja kustannustehokkuudella. Hankintasopimusten uusimisista on tullut pieniä puroja, ja myynti on vetänyt sekä yritysten että kuluttajien suuntaan.
Kauden aikana kuului myös hyviä talousuutisia, kun Tamhockey kertoi joulukuussa osakeannin tuottaneen seuraan 1,5 miljoonaa euroa lisää pääomaa. Tappiollisesta kiinteistöpalveluyrityksestään Tappara luopui jo loppukesästä.
Mutta mistä Suomen oloissa varsin kookkaaksi kasvaneessa seurassa voitaisin tehdä kasvua?
Lue myös: Tappara tyhjenee – Veli-Matti Savinainen jättää seuran
Tappara on pitänyt viime vuosina aktiivisesti yllä keskustelua pudotuspelien tulonjaosta, joka nykyisellään tasapäistää suurissa ja pienissä areenoissa pelaavien seurojen tuloeroja. Välieristä lähtien playoffsien lipputulot ositetaan sarjan kymmenen parhaan kesken niin, että mestari saa vain 23 prosenttia tuotoista, finaalit hävinnyt 18 prosenttia.
Tänä vuonna Tappara pääsee osuuksille muiden joukkueiden keräämistä lipputuloista, mutta viime vuodet se on takonut Nokia-areenassa rahaa muidenkin taskuihin. Seura on pitänyt asiaa toistuvasti esillä SM-liigan yhtiökokouksessa.
– Siitä on paljon puhuttu, miten ne kauden viimeiset pelit kuitenkin aika vähän välillä palkitsevat, kun kustannustasot ovat isot – vähän riippuen siitä, millaisia yleisömääriä muilla paikkakunnilla on playoffeissa, toimitusjohtaja Aro huomauttaa.
– Se on yksi osa niitä uudistuksia, joista Liigassa nyt keskustellaan, ja sen keskustelun yhteydessä varmasti yksi tärkeitä aihealueita.
Lue myös: Rajuja tietoja SM-liigasta: Usean seuran jatko vaakalaudalla
Viime vuoden kautta Liigan kuuluneista synkistä talousluvuista huolimatta Aro uskoo, että jääkiekolla voidaan yhä tehdä bisnestä Suomessa.
– Olen toiveikas, että Liigassa löydetään mallit, jotka pitävät tuotteen katsojia ja kumppaneita kiinnostavana.
– Ja myös, että jos päästään vielä loppupelejä täällä areenassa pelaamaan, saisimme niistäkin meidän kannaltamme paremman tuoton. Samaa toivon paikkakunnille, joissa on halliprojekteja meneillään, että niinä vuosina, jolloin menestytään, saataisiin myös hyvä tuotto.