Keskiviikkona 60 vuotta täyttävän Tapani Ilkan tie kilpakentille ja urheilun johtotehtäviin alkoi alle kouluikäisenä Jämsän Ala-Partalan kylänraitilla. -Maamiesseurojen järjestämissä kesäjuhlissa oli myös urheilukilpailuja, joissa nenäliinan heilahdus lähetti meidät 5-6-vuotiaat matkaan. Ensimmäisen kosketukseni johtotehtäviin sain Jämsän yhteiskoulun teinikunnan puheenjohtajana.
Tapani Ilkka harrasti kouluikäisenä maastohiihtoa, kunnes voimistelunopettajaksi tuli sittemmin Suomen Urheiluopistossa kollegana toiminut Reijo Lamminpää. Hän alkoi opettaa Ilkalle aitajuoksua, ja valmennus johti maaotteluedustuksiin 400 metrin aidoissa.
-Kaipolan Vireellä oli tuolloin kovat joukkueet 4 x 800:n ja 1500 metrin viesteissä eli piti olla kunnossa myös pidemmillä matkoilla. Pitkät harjoituslenkit Olavi Salosen ja kumppaneiden kanssa eivät oikein palvelleet päämatkaani, naurahtaa Ilkka.
Hänellä on nyt takana oma aktiiviura mukaan lukien 40 vuotta huippu-urheilua sekä neljännesvuosisata urheiluopiston rehtorina.
Urheilun lieveilmiöihin puututtava
Tapani Ilkalla on yhä vankka usko huippu-urheilun tulevaisuuteen, kunhan lieveilmiöihin puututaan nykyistä kovemmalla kädellä.
-Huipulla olo tuntuu olevan suomalaiselle vaikeaa. Sama koskee yrityselämää. Hyvin menestyvää yritystä on vaikea hallita, koska liikkeelle on lähdetty usein verrattain vaatimattomalta tasolta.
-Nopea ulosmittauksen henki aiheuttaa kateutta. Yli 90 prosenttia mukana olevista on edelleen vapaaehtoisia. Heille yhdessä tekemisen henki on tärkeää. Sirpaloitunut kenttä luo kasvualustaa irtiottajille, jotka hakevat omaa etua yhteisöjään vastaan pelaten.
Tapani Ilkka on huolestunut nimenomaan nuorista, huipulle pyrkivistä urheilijoista. Olympiakomitea teki alakanttiin menneiden Atlantan olympialaisten jälkeen selvityksen nuorten urheilijoiden tilanteesta. Tulos oli hätkähdyttävä, sillä useissa urheilumuodoissa jopa nuorten arvokisoissa menestyneillä oli suuria ongelmia.
-Jopa valmennukseen liittyvä epävarmuus opintohuolineen altistaa houkutuksille. Kuvioon ilmestyy kuiskuttelijoita, omia managereja ja sponsoreita. Seurauksena saattaa olla ristiriitoja seurojen ja liittojen kanssa juuri silloin, kun kipeimmin tarvittaisiin sitoutumista yhteisön turvalliseen tukeen. Tässä riittää haastetta seuratoiminnalle, jonka kasvatuksellinen ote on yhtiöittämisistä huolimatta tai juuri niistä johtuen kaiken perusta. Nuorista urheilijoista tulisi kaiken kaikkiaan huolehtia nykyistä paremmin, toteaa Ilkka.
Nuoret urheilijat kohderyhmänä
Käytännön toimiin on toki ryhdytty. Suomen Olympiakomitean ja opetusministeriön yhdessä laatiman Huippu-urheilu 2002 -strategian eräs keskeinen kohderyhmä on juuri nuoret urheilijat. Lisäksi Olympiakomitea on mm. palkannut päätoimisen opinto-ohjaajan, joka aloittaa työnsä ensi kuun alussa.
Tapani Ilkka luonnehtii olympiavoittajaa tai vaikkapa maailmanmestaria kunnianhimoiseksi, itsekkääksi perfektionistiksi, jolle oma etu on kaikkein tärkein.
-Tämän seurauksena urheilujärjestöjen on oltava samankaltaisia. Korpi vastaa, kuten sinne huudetaan. Urheilujärjestöjen on luotava nykyistä kovemmat pelisäännöt saadakseen urheilijat sitoutumaan niiden noudattamiseen.
-Suomi on edelleen kansakunnan kokoon nähden upea urheilumaa. Tästä ovat osoituksena myös useissa uudemmissa urheilumuodoissa saavutetut hienot menestykset, sanoo Ilkka.
Tapani Ilkka:
- syntynyt 8..8. 1941 Jämsänkoskella
- Ylioppilas 1962
- Liikuntatieteiden kandidaatti Jyväskylän yliopistosta 1966
- Suomen Urheiluopiston opettaja 1967-71
- Suomen Urheiluliiton koulutuspäällikkö 1971-74
- Los Pacosin loma- ja valmennuskeskuksen toiminnanjohtaja 1974-76
- Suomen Urheiluopiston rehtori ja toimitusjohtaja vuodesta 1976
- Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja 1983-90
- Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja vuodesta 1989.
- Sotilasarvoltaan majuri.
(MTV3-STT)