Koulubussin turma tapahtui vaaralliseksi tiedetyssä paikassa Kaskisilla – kyydissä olisi voinut olla enemmänkin lapsia: "Osa odotti bussia"

Pohjanmaan poliisin tiedotteen mukaan ennen tasoristeystä linja-auton kulkusuunnassa on stop-merkki ja alustavien tietojen mukaan linja-auto ei olisi pysähtynyt siihen, vaan ajoi suoraan tasoristeykseen.

Onnettomuudessa loukkaantui kahdeksan ihmistä, jotka kuljetettiin onnettomuuspaikalta jatkohoitoon. Ensihoitoa johtanut Joacim Tuuri kertoi Kaskisten kaupungintalolla pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että kaikki loukkaantuneet olivat koulubussissa.

– Kahdeksasta sairaalaan kuljetetusta yksi lähti suoraan Tampereelle. Kaikki potilaat olivat tajuissaan ensihoidon ajan. Heillä oli murtumia ja lieviä vammoja, myös niskavammoja ja jonkinlaisia rintakehävammoja oli. Neljä lähti hoidettavaksi Vaasaan sairaalaan ja kolme Närpiöön terveyskeskukseen tarkistusta varten. Kahdeksasta seitsemän oli alaikäistä koululaista, Tuuri kertoi.

Lue myös: Palomestari Vesa Berg luuli jo pahimman tapahtuneen Kaskisella – "Oltiin hyvin lähellä lähellä suuronnettomuutta"

Lisäksi linja-auton kuljettaja loukkaantui onnettomuudessa. Kukaan loukkaantuneista ei ollut hengenvaarassa. Tampereelle viedyllä loukkaantuneella oli avomurtuma kädessä.

Linja-autoon törmänneessä ratatyökoneessa oli neljä ihmistä kyydissä, mutta he eivät loukkaantuneet törmäyksessä.

Koulubussi oli matkalla Kristiinankaupunkiin, ja kyydissä oli yläkoulu- ja lukioikäisiä lapsia. Kaskisten sivistys- ja kirjastotoimen johtaja Sirkka Suurla kertoi, että alustavan tiedon mukaan koulubussi oli ehtinyt kiertää niin sanotusti puoli kierrosta reitistään.

– Osa kouluun menevistä oppilaista oli ehtinyt kyytiin, ja osa odotti tätä bussia, Suurla sanoi.

Ratatyökoneen nopeus oli arviolta 30 km/t, maksimissaan 50 km/t

Onnettomuus sattui Pyhän Eskilinkadulla sijaitsevassa tasoristeyksessä hieman ennen kello kahdeksaa aamulla. Pelastuslaitokselta kerrottiin, että hälytys tuli ensin pienenä, mutta se nostettiin pian suureksi. Hälytys onnettomuudesta tuli 7.53 ja palomestari Vesa Bergin mukaan hälytyksen onnettomuudesta teki sivullinen.

Pelastuslaitos ja poliisi kertoivat aiemmin, että törmäyksessä oli toisena osapuolena juna. VR kuitenkin tiedotti myöhemmin, että kyseessä oli ratatyökone, ei juna.

Ratatyökoneen nopeus törmäyshetkellä oli alhainen. Pelastuslaitoksella ei ole nopeudesta tarkempaa tietoa, mutta tiedotustilaisuudessa arvioitiin törmäyshetkellä nopeuden olleen 30 kilometriä tunnissa, maksimissaan 50. Ratatyökone suistui onnettomuudessa raiteilta.

– Pelkästään veturi painaa kolmekymmentä tonnia. Linja-auto siirtyi onnettomuudessa kymmeniä metrejä ja jäi poikittain raiteille, palomestari Berg kertoi.

– Ratatyökoneessa olleet kertoivat olleensa skannaamassa rataa ja mittaamassa radan vapaata leveyttä, jos tulee joitain erikoiskuljetuksia rataa pitkin, pelastuslaitoksen edustaja Kaj Enqvist kertoi.

Poliisi kertoi tiedotteessa, että ratatyökoneen kuljettaja oli ehtinyt antaa varoitusäänimerkin ja hidastaa vauhtia jonkin verran ennen törmäystä. Sekä ratatyökoneen kuljettaja että linja-auton kuljettaja puhalsivat nollan alkometriin onnettomuuden jälkeen.

Otkes tutkii alustavasti onnettomuuspaikan

Turmapaikalle hälytettiin useita pelastuslaitoksen yksiköitä. Poliisi on pyytänyt ihmisiä välttämään liikkumista alueella, jotta liikenne pysyy sujuvana.

Palomestari Berg kertoi, ettei onnettomuuspaikan raivaustöitä aloiteta ennen kuin paikalle saapuvat Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) kaksi tutkijaa ovat dokumentoineet onnettomuusaluetta ja paikkatutkinta on alustavasti suoritettu.

– Onnettomuuden syistä ei ole tietoa. Tällä hetkellä kaikki on avoinna. Poliisi varmaan tutkii omalta osaltaan, ja onnettomuustutkintakeskus suorittaa puhuttelut ja teknisen tutkinnan, Berg kertoi.

Onnettomuuspaikalle 15 minuuttia tapahtuneen jälkeen saapunut pelastuslaitoksen edustaja Kaj Enqvist kertoi, ettei paikalla ollut silloin sumua.

– Onnettomuushetkestä en voi sanoa, millainen tilanne silloin on ollut, Enqvist kertoi.

Säännöllistä liikennettä harvoin

Kaskisten ja Seinäjoen välisellä radalla on onnettomuuspaikan kohdalla yksi raide, jolla kulkee tavarajunia.

– Säännöllisesti juna kulkee kerran viikossa. Epäsäännöllisesti niitä kulkee rahtiliikenteen mukaan satama-alueelle. Kaskisten (rataosuudella) liikenne on lisääntynyt viime vuosina, ja tässä on se syy, miksi tulemme olemaan yhteydessä Väylävirastoon. Koska liikenne lisääntyy, (radan) ylityspaikkojen turvallisuutta tulee parantaa, Niko Kujala Kaskisten kaupungin tekniseltä osastolta kertoi.

Onnettomuuspaikan tasoristeys on vartioimaton. Väyläviraston verkkosivujen mukaan Pyhän Eskilinkadun tasoristeystä on määrä parantaa vuoteen 2023 mennessä.

Kaskisten kaupunginjohtaja Minna Nikander kertoi, että onnettomuustasoristeyksessä on tapahtunut aiemminkin onnettomuuksia.

– Sellainen tieto on kaupungilla, että onnettomuuksia on tapahtunut ehkä noin kolme viimeisen viidentoista vuoden aikana. Se on kyllä tiedetty vaaralliseksi paikaksi, Nikander sanoi.

Kujalan mukaan kaupungin alueella on kolme tasoristeystä, joista kaksi on varustettu stop-merkillä ja yksi on kevyelle liikenteelle tarkoitettu tasoristeys.

– Kun mennään sataman suuntaan, niin siellä on myös muutamia vartioimattomia tasoristeyksiä, joissa on myös stop-merkki, Kujala taustoitti.

Kaupunginjohtaja Nikander kertoi, että Kaskisten terveyskeskuksessa on avattu kriisiapua varten piste ja myös oppilaita varten on koululla kriisityötä. Lisäksi myös seurakunta järjestää kriisiapua kirkossa kello 14–20. 

Katso myös video alta, miltä turmapaikalla näyttää

1:16

Video: Tältä turmapaikalla näyttää