Talkkuna sopii myös moderniin makuun

Talkkunasta on nyt tehty myös oma kirja nimeltään Pieni talkkunakirja. Kirja kokoaa yksiin kansiin talkkunaohjeita, jotka ovat kaukana talkkunan maalaisesta menneisyydestä. Kirjan tekijöitä ovat Juri Nummelin ja Elina Teerijoki. Kirjan kustantaja on Atena Kustannus Oy.

Perinteinen talkkunaeväs ei monen makuhermoja hivele

Pienen talkkunakirjan mukaan talkkuna on kypsennettyä ja jauhettua kauraa tai ohraa, jossa on joskus mukana jauhettuja herneitä tai muita jauhoja. Talkkuna voi olla myös savustettua.

Talkkuna muistetaan usein mielikuvasta viilin päälle ripoteltavasta, kitalakeen tarttuvasta jauhosta. Perinteisesti talkkunaa on syöty myös pelkkään veteen sekoitettuna eväänä, joka ei monen nykyihmisen makuhermoja hivele.

Pohjois-Suomea lukuun ottamatta talkkunaa syödään kaikkialla Suomessa. Karjalais-kainuulaisessa perinteessä talkkuna on tehty ohrasta, ja sitä syödään puurona. Hämeessä ja Varsinais-Suomessa valmistusaineena on kaura. Jos jauhot on keitetty, käytetään muun muassa Pohjanmaalla ja jossain osissa Itä-Suomea nimeä mutti.

Mustikka sopii talkkunan seuralaiseksi

Talkkunaa ei voi leivonnassa käyttää ainoana jauhona, vaan sen rinnalla on käytettävä vehnäjauhoja sitkon muodostumiseksi. Talkkuna onkin lähinnä mauste ja ravintoarvon tuoja. Se taipuu herkulliseksi erityisesti mustikan seuralaisena, mutta myös puolukasta saa talkkunan kaverin riittävän sokerimäärän siivellä.

Nummelinin mukaan talkkuna sopii ruuanlaitossa erityisesti kookosmaidon, vaniljajogurtin tai sulaneen vaniljajäätelön kanssa. Taivalkosken myllyn talkkunamurot sopivat myös moniin jälkiruokiin.

Pienen Talkkunakirjan ohjeiden mukaan voi valmistaa vaikkapa talkkunamurosuklaata, punaista tuorepuuroa, talkkunapaistia tai banaani-, maapähkinä tai lakritsitalkkunaa. Kirjassa vieraillaan myös savolaisen osakunnan talkkunajuhlissa ja kokeillaan suomalaista versiota skotlantilaisten atholl brose -juomasta.

(MTV3-Finfood)