Mainos

Taitoluistelu kiehtoo yhä useampia

Taitoluistelun Euroopan mestaruuskisat vetävät kansaa tällä viikolla paitsi katsomoon myös kaukaloihin ja luonnonjäille. Suomalaismenestys lajissa on lisännyt alan harrastusta jopa kymmenen prosentin vuosivauhtia.

Jää kiiltää, strassihelmet kimaltelevat ja kaukalosta kuuluu luistinten kalske. Huomenna käynnistyvät Euroopan mestaruuskisat ovat tuoneet Helsinkiin lähes kaksisataa urheilijaa valmentajineen ja taustajoukkoineen.

Kisat ovat paitsi luistelijoiden ja kisayleisön myös kisojen järjestäjien kevään kohokohta. Suomalainen luisteluperhe on rakentanut isoa unelmaa pari vuotta. Viime kuukaudet järjestäjät ovat tehneet pyöreitä päiviä.

Taitoluisteluliiton puheenjohtaja Susanna Rahkamo ja liiton tiedottaja Mila Kajas suorastaan tärisevät odotusta kisojen aattona.

– Tämän suurempaa jännitystä ei voi olla! Fiilikset ovat myös vähän ristiriitaiset. Kamalasti on tehty hommia ja siksi jännittää, miten järjestelyt ja oma pesti hoituvat. Toisaalta jännittää ihan hirveästi urheilijoiden puolesta.

Kajas kaipaa yleisön edessä onnistumista

Mila Kajas on Suomen 1990-luvun eturivin taitoluistelijoita. Suomenmestaruuden hän nappasi neljä kertaa. Susanna Rahkamo tanssi yleisön sydämiin 90-luvulla nykyisen aviomiehensä Petri Kokon kanssa. Paitsi kotimaassa myös maailmalla suositun jäätanssiparin parhaita sijoituksia olivat Euroopan mestaruus ja maailmanmestaruuskisojen toinen sija vuonna 1995.

Kajas ja Rahkamo tunnustavat, että joskus iskee haikeus kisoja katsellessa, mutta yleensä kisajäille ei ole ikävä.

– Olen päässyt siitä ikävästä jo aikaa sitten. Mutta ei voi sanoa, ettei kisoja koskaan kaipaisi. Erityisesti silloin, kun joku on huomion keskipisteenä jäällä hyvän suorituksen jälkeen, muistaa ne fiilikset. Ison yleisön edessä onnistuminen on hienoa, Kajas muistelee.

Rahkamo pääsee jäälle myös Helsingin kisoissa. Hän luistelee avajaisissa uuden paritanssipartnerinsa – Sauli Niinistön – kanssa!

– Se on jännittävä hetki. Onneksi ehditään vielä treenaamaan vähän ennen koetusta, että kaikki menee ihan viimeisen päälle.

Katsomossa saa villiintyä!

Helsingin EM-kisojen liput ovat käyneet etukäteen hyvin kaupaksi. Paikalle tulevia Susanna Rahkamo ja Mila Kajas kannustavat innostumaan avoimesti.

– Toisin kuin luullaan, taitoluistelukatsomossa ei tarvitse olla hiljaa ja hillitty. Sen sijaan siellä saa ja pitää pitää meteliä. Pääasia on kannustaa ja että on hyvä fiilis. Katsojat ovat varmasti yhtä oikeita tuomareita kuin ne viralliset tuomarit, jotka istuvat jään laidalla, Kajas vakuuttaa.

Edes väärään rytmiin taputtaminen ei haittaa.

– Monet luistelijat sanovat, että vaikka on niin kova meteli, ettei meinaa kuulla musiikkia, kannustus on ihanaa. Jäätanssissa on tietysti vähän harmi, ettei kuule rytmiä, kun se on siinä niin tärkeä. Muuten äänestä eivät mene kenelläkään pasmat sekaisin. Urheilijat häiriintyvät ainoastaan salamavaloista. Niiden käyttö onkin ehdottomasti kielletty.

Rahkamo muistelee vuoden 1993 EM-kisoja, jolloin yleisön suosikkipari oli hukkua kannustukseen.

– Se on yksi elämäni parhaita kokemuksia. Yleisö taputti pakollisissa tansseissa musiikin rytmiin. Taputtamisesta syntyi hallissa kuitenkin pieni kaiku. Pete sanoikin verryttelyssä, että kuuntele tarkasti musiikkia, että löydät oikean rytmin. Siitä huolimatta, että luistelu oli pikkaisen haastavaa, fiilis oli mahtava!

Menestys lisää harrastusta

Suomalaisten menestys taitoluistelun arvokisoissa on lisännyt luisteluharrastuksen suosiota Suomessa. Mila Kajaksen mukaan nimenomaan aikuisluistelulla on tällä hetkellä ”mieletön noste”.

Susanna Rahkamo arvioi, että luisteluseurojen jäsenet ovat lisääntyneet jopa kymmenen prosentin vuosivauhtia. Hän uskoo, että Helsingin kisat lisäävät luistelun suosiota vielä enemmän.

– Toivon, että moni lapsi ja aikuinenkin syttyy lajista ja tulee itse harrastamaan.

Lapsuuden haaveet todeksi

Sairaanhoitaja Pirjo Oehlandt, 49, aloitti luistelun Espoon taitoluisteluklubissa viime syksynä. Kipinän luisteluun hän sai pikkutyttönä 70-luvulla katsellessaan maailmanmestaruuskisoja naapurin televisiosta. Luistelijoissa hän ihaili paitsi heidän taitojaan myös kauneuttaan.

– Haaveilin, mitä tuntuisi päästä itse luistelemaan peilikirkkaalle jäälle. Myöhemmin kuulin, että luistelun voi aloittaa myös aikuisena. Syksyllä eräs ystäväni alkoi houkutella minua mukaan. Soitimme seuraan ja kysyimme pääsyvaatimuksista. Ajattelimme, että pääsyyn vaaditaan jotain perustaitoja, mutta meille sanottiin, että riittää, kun osaa laittaa luistimet jalkaan.

Ennen kurssille menoa Oehlandt kuvitteli taitojensa olevan paremmat kuin ne todellisuudessa olivatkaan.

– Luistelin lapsena aika paljon ja kuvittelin osaavani luistella, mutta mitähän minä olen lapsena oikeasti tehnyt, kun ei nyt kuitenkaan osaa.

Luistelemaan viisikymppisenä

Pirjo Oehlandtin luisteluharrastus vie tätä nykyä muutaman tunnin viikossa. Harjoituksissa hän käy kerran viikossa. Lisäksi hän käy luistelemassa hallien yleisöluisteluvuoroilla mahdollisuuksien mukaan.

Oehlandtin lisäksi varsinaisilla luistelutunneilla käy parikymmentä luistelijaa. Nuorin on noin 18-vuotias, vanhin 55. Puolet heistä on luistellut jo lapsena. Toinen puoli on Oehlandtin lailla vanhempana aloittaneita.

Tavoitteena irtautua jäästä

Kun taitoluistelun aloittaa aikuisena, kaikki ei välttämättä ole enää mahdollista. Taitoluistelu isossa joukossa kuitenkin kehittää monia taitoja – jopa ryhmähenkeä. Lisäksi uuden oppiminen virkistää mieltä.

– Sen on jo huomannut, että taidot ovat rajalliset. Kaikkea ei voi oppia. Yksinkertaisetkin asiat, kuten takaperin sirklaaminen tai liuku, ovat yllättävän vaikeita. Olen kuitenkin hirveän tyytyväinen ja iloinen, että olen mennyt mukaan. Luistelu luo varmuutta, tasapaino säilyy paremmin ja joka kerta oppii jotain uutta. Myös kunto nousee, eli se on todella rankkaa, vaikka se ei siltä näytäkään.

Taitoluistelua Oehlandt suosittelee kaikille luistelusta pitäville. Omassa harrastuksessa häntä harmittaa vain, että ei tullut aloittaneeksi aiemmin.

– Aikuiselta puuttuu rohkeus ja uskallus tehdä erilaisia liikkeitä. Opettaja opettaa meille valssihyppyjä ja muita vastaavia liikkeitä, mutta irtautumiset jäästä ovat enää aika pieniä. Sitä on kaiken kaikkiaan hirveän varovainen, kun tietää, että jos kaatuu, seuraukset voivat olla aika pahat. Toivoisinkin uskaltavani vielä mennä ja luistella pieniä kuvioita rohkeammin.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja