Perjantai 13. päivä mielletään epäonnen päiväksi ympäri maailman. Numero osoittautui epäonnen luvuksi jo Raamatun viimeisellä aterialla, kun kolmastoista ateriaan osallistunut, opetuslapsi Juudas kavalsi Jeesuksen. Äärimmäisyyksiin taikausko on viety hotelleissa, joista puuttuu 13. huone tai kerros sekä niissä lentokoneissa, joista käytävää 13 on turha etsiä. Uskaliaimmat kuitenkin uhmaavat tiukassa istuvaa numerotaikauskoa – ja menestyvät!
Raamatussa luvuilla 7, 12 ja 40 on symbolinen merkitys ja ne toistuvat läpi Vanhan ja Uuden Testamentin. Eritoten numeron 12 uskotaan Raamatussa tuovan onnea. Onnenlukua seuraava 13 sitä vastoin mielletään pahuuden ja epäonnen numeroksi. Kristinuskossa kolmentoista historia on petollinen: viimeisellä aterialla istui 13 ihmistä, joista 13. oli petturi Juudas. Vuosien saatossa kyseisen numeron pelosta on muodostunut yksi maailman yleisimmistä, ellei jopa yleisin taikauskon muoto.
Epäonnen historia
Perjantai kolmastoista on universaali epäonnen päivä, jolloin noudatetaan erityistä varovaisuutta. Usko kyseisen viikonpäivän epäonnisuuteen juontaa numeron 13 lailla juurensa Raamatun tapahtumiin. Joidenkin uskomusten mukaan kun perjantaihin osuvat sellaiset suuret tapahtumat kuin Eevan ja Aatamin omenaepisodi, suuri vedenpaisumus ja Baabelin tornin sortuminen. Myös Jeesus ristiinnaulittiin perjantaina. Perjantai kolmannentoista epäonnisuus sai vahvistusta mustana perjantaina 13. lokakuuta 1307, jolloin Rooman paavi ja Ranskan kuningas julistivat kuolemantuomiot harhaoppisiksi leimatuille temppeliherroille ja kiduttivat näitä julmasti ennen kuolemaa.
Kauan ennen Raamatun kirjoittamista perjantaita pidettiin kuitenkin tärkeänä ja hyvänä päivänä. Alkuasukaskansat käyttivät perjantait palvoen jumaliaan ja anoen hyvää satoa, terveyttä sekä onnellisuutta. Ihmisten, jotka tekivät töitä perjantaisin, uskottiin jäävän ilman hyvää onnea.
