Synnytyspelkopoli ruuhkautuu potilaista, jotka voitaisiin hoitaa myös neuvolassa

Synnytyspelosta kärsiville tarkoitettu ns. pelkopoli ruuhkautuu odottavista äideistä, jotka voisivat saada apua myös neuvolasta. Helsingin naistenklinikan synnytysosaston ylilääkäri Erja Halmesmäki kertoo, että pelkopolille hakeutuvista vain noin viidellä prosentilla on sellaista sairaalloista pelkoa, joka vaatisi erikoishoitoa.

- Hyvin usein kun potilas tulee pelkopolille lähetteellä, huomaamme, että kysymykset ovat sellaisia, että ne olisivat olleet mahdollista hoitaa neuvolassa.

Halmesmäen mukaan pelkopolin resurssit ovat mitoitettu vain sairaalloisen synnytyspelon hoitoon.

Kun pelkopolille lähetetään neuvoloista myös "normaalista pelosta" kärsiviä, voi osa suoranaisesta synnytyskauhusta kärsivistä potilaista jäädä vaille riittävää hoitoa.

"Normaalin pelon hoito kuuluu neuvoloille"

Odottavien, varsinkin ensisynnyttäjien keskuudessa yleinen murhe on viime vuosina ollut neuvoloiden kiire, ja myös sielläkin vallitseva resurssipula. Moni kokee, että neuvoloissa ehditään hoitaa vain odotusajan pakolliset mittaukset eikä henkisen puolen läpikäymiselle jää aikaa.

Halmesmäki katsoo, että perus jännittämisestä ja pelosta puhuminen kuuluu neuvolan tasolle. Pääkaupunkiseudun neuvolahoitajille on myös järjestetty useina vuosina synnytyspelkokoulutusta.

- Jopa niin, että seminaarin jälkeen kuuntelijoilta on tullut palautetta, että "aina teillä on tämä sama synnytyspelko aiheena", Halmesmäki naurahtaa.

Jos koulutuksesta ei ole pulaa niin mistä sitten?

- Minusta ratkaisu on se, että neuvolassa työskentelevien terveydenhoitajien pitää oppia hoitamaan tämä asia. Ei ole mitenkään perusteltua, että normaalia synnytyspelkoa poteva ihminen tulee pelkopolille käyttämään näitä resursseja.

"Ensisynnyttäjille lisää neuvolakäyntejä"

Synnytyspelot ja -jännitys on yleisempää ensisynnyttäjillä kuin uudestisynnyttäjillä. Myös synnytykseen liittyviä kysymyksiä on luonnollisesti enemmän ensikertalaisilla. Halmesmäki katsookin, että neuvoloiden resurssit pitäisi kohdistaa erityisesti ensisynnyttäjille.

- Olen kuullut monilta ensisynnyttäjiltä, että heillä on aika vähän neuvolakäyntejä, ja niissä ei oteta juurikaan tämän tyyppisiä asioita esiin. Jos näin on, niin minusta se on virhe.

Halmesmäki myös ymmärtää, että neuvoloiden resurssit ovat tiukat ja väkeä vähän.

- Näkisin, että ratkaisun avaimet ovat selekoinnissa. Pitäisi osata kohdistaa voimavarat apua eniten tarvitsevalle.

Tässä tapauksessa ensisynnyttäjille.

Synnytyspelkoa on aina ollut

Synnytyspelkoa on aina ollut ja monet asiantuntijat katsovat, että pieni "pelko" tai jännitys on täysin normaalia. Halmesmäen mukaan synnytyspelko ei myöskään ole erityisesti lisääntynyt.

- Ehkä rohkeus puhua siitä on lisääntynyt.

Halmesmäki kertoo, että tavallisin synnytykseen liittyvä pelko on se, että menettää itsensä hallinnan.

- Naiset saattavat kokea, että he ovat täysin kätilön armoilla ja se on pelottavaa.

Kivun pelko sen sijaan on selvästi vähentynyt epiduraali-puudutuksen yleistyttyä.

Myös erilaisista psyykkisistä oireista, kuten paniikkihäiriöstä, kärsiviä äitejä on Halmesmäen mukaan entistä enemmän.

Lue myös:

    Uusimmat