Synnyttäjien matkat pidentymässä

Synnyttäjien matkat ovat pidentymässä, sillä pieniä synnytysosastoja lakkautetaan. Lapissa pisimmät synnytysreissut ovat lähes 500 kilometriä, mutta muuallakin voi kohta puhua synnytysmatkailusta.

Sosiaali- ja terveysministeriössä pitkiä synnytysmatkoja ei pidetä vaarallisina, kysymys on enemmän tunteista.
-Synnytyskysymys herättää tunteita joka paikassa, missä tämmöistä synnytystoiminnan lakkauttamista on puuhattu, kommentoi lääkintöneuvos Jouko Isolauri Sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Kansallisen terveysprojektin parissa työskentelevä Isolauri on seurannut tarkkaan synnytysten keskittämistä.

-Useita tämmöisiä pieniä synnytysyksiköitä on lopettanut viime vuosina. Tuoreimmat ovat Uusikaupunki ja Forssa, joissa oli noin 150 synnytystä vuodessa, Isolauri kertoo.

Muita tämän vuoden aikana lopettaneita synnytysosastoja ovat Rauma, Varkaus sekä Iisalmi. Kaikissa näissä synnyttäjät on siirretty suurempiin yksiköihin muutaman kymmenen kilometrin päähän. Isolauri ei kuitenkaan pidä riskinä parin kolmen tunnin ajomatkaa.

-Riskisynnyttäjäthän lähetetään hyvissä ajoin ennen synnytystä synnytyspaikkaan, hän sanoo.

Kuusamossa jatketaan synnytyksiä

Kuusamon synnytysosastoa ei lakkautetakaan. Koillismaalaiset nostivat Kuusamon perusturvan johtoryhmän ehdotuksesta niin ison äläkän, että näillä näkymin synnytykset jatkuvat Kuusamossa entiseen malliin.

Kansalaisten vastalauseryöppy sai aikaan sen, että Kuusamo, Taivalkoski, Posio ja Salla päättivät yksituumaisesti tiivistää entisestään perusterveydenhuollon yhteistyötään. Kuntien sopimaan pakettiin kuuluu myös se, että synnytysosasto säilyy Kuusamossa.

Kuusamon perusturvan johtoryhmä kaavaili, että synnytysosasto lakkautettaisiin säästösyistä ensi vuoden kesäkuussa. Kaupungin rahapulan takia työttömäksi olisi jäänyt ainakin 10 työntekijää. Perusturvajohtaja Hannu Kallungin laskelmien mukaan säästö synnytysosaston lakkautuksesta olisi ollut 300 000 euroa vuodessa.

-Täällä on ollut pitkään synnytystoimintaa, mutta määrät ovat laskeneet. Vuonna 1996 oli 382 synnytystä ja viime vuonna 233, Kallunki sanoo.

Viime vuonna syntyneistä 155 oli Kuusamosta, loput Taivalkoskelta, Posiolta ja Sallasta. Synnytyksien lopettamisen myötä ympärivuorokautinen anestesia-, gynekologi- ja leikkaussalipäivystys olisivat loppuneet.

Lopullinen päätös tulee huomenna

Synnytysosaston puolesta ehdittiin Kuusamossa järjestää jo mielenilmaus, johon osallistui viitisensataa ihmistä.

Kuusamon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Heikkilä pääsi kertomaan iloiset uutiset synnytysten jatkumisesta marssiväelle jo eilen.

Kuusamon perusturvan johtoryhmä sai tehtäväkseen selvittää, onko kaupungilla varaa panostaa erityissairaanhoitoon 1990-luvulla tehtyjen linjausten mukaisesti. Heikkilän mukaan virkamiesporukan yksi päätelmä oli, että synnytysosasto täytyy säästösyistä lakkauttaa.

-Asia on esillä perusturvalautakunnassa maanantaina. Uskon, että synnytysosasto jatkaa ja hallitus päätöksen siunaa, Heikkilä sanoo.

Heikkilän mielestä kansalaisten nostama äläkkä synnytysosaston puolesta teki hyvää, vaikka hän uskookin, että lopputulos asiassa olisi ilman mielenilmauksiakin ollut samanlainen.

Heikkilän mukaan naapurikuntien yhteistyön tiivistämisestä päätettiin perjantaina Posiolla pidetyssä Koillis-Suomen neljän kunnan valtuustoseminaarissa. Yhteistyötä kohennetaan muun muassa työterveyshuollon, vanhusten hoidon ja lääkäripäivystysten osalta. Rahaa säästetään myös toimintoja järkeistämällä.

-Ajatuksena on, että yhteistyöllä nettohyöty näkyy kustannuksissa parin kolmen vuoden kuluttua jokaisessa kunnassa.

Osastolla ollaan huojentuneita

Kuusamon sairaalan synnytys- ja kirurgisella osastolla päätös synnytysten jatkumisesta otettiin huojentuneena vastaan. Tosin osastonhoitaja
Liisa Siikaluoma huomautti, että rahat ensi ja tuleville vuosille on vielä saatava jostain kasaan.

-Meidän budjetti tehtiin vain viideksi kuukaudeksi. Perusturvalautakuntaan on ollut menossa esitys, jonka mukaan kesäkuun alusta ovet menevät kiinni, Siikaluoma kertoo.

Synnytysosaston lakkauttaminen olisi ollut kova pala: synnyttäjät olisivat joutuneet synnyttämään yli 200 kilometrin päähän Ouluun tai Rovaniemelle.

Liisa Siikaluoman laskelmien mukaan synnyttäminen Oulussa ei olisi tuonut säästöjä. Hän toteaa, että esimerkiksi viime vuonna syntyneiden kuusamolaisen syntyminen Oulussa olisi tullut noin 130 000 euroa kalliimmaksi kuin Kuusamossa. Siikaluoman mukaan perusturvajohdon laskelmissa ei otettu huomioon sitä, että synnytysryhmä työskentelee kirurgian osaston puolella silloin, kun synnytyksiä ei ole.

Siikaluoma odottaa synnytysmäärien hieman kasvavan. Kun lähikunnat lasketaan mukaan, synnytyksiä on noin 250. Hänen mukaansa tällä määrällä myös henkilökunnan ammattitaito säilyy.

-Meillä on kokeneet kätilöt ja täydennyskoulutus on mahdollista Oulussa, hän kertoo.

Ei normiohjausta

Synnytystoiminnasta, esimerkiksi synnytysmatkojen pituudesta, ei ole olemassa minkäänlaisia ohjeita tai normeja. Terveydenhuollon normiohjaus loppui 1990-luvulla.

-Asiassa on useita puolia, mutta ylivoimaisesti tärkein asia on syntyvien lasten turvallisuus ja se voidaan taata vain riittävillä päivystysvalmiuksilla, kertoo lääkintöneuvos Jouko Isolauri Sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Isolaurin mukaan tämän vuoden tammikuussa Suomen Akatemian ja Stakesin järjestämässä seminaarissa määriteltiin, että turvallinen synnytystoiminta edellyttää jatkuvaa naistentautien lääkärin, anestesialääkärin ja lastenlääkärin päivystystä. Jatkuva päivystysvalmius tarkoittaa Isolaurin mukaan korkeintaan puolen tunnin, mieluummin 15 minuutin valmiutta. Toisena ongelmana on henkilöstön ammattitaidon ylläpysyminen. Samassa seminaarissa laskettiin, että vähintään 400 synnytystä vuodessa takaa hyvän ammattitaidon.

Ikäviä seurauksia

Mikäli päivystysvalmius ja ammattitaito eivät ole riittäviä, saattaa Isolaurin mukaan käydä huonosti. Hän viittaa Itä-Suomen lääninhallituksen viimekeväiseen ratkaisuun, jossa vastasyntyneen aivovamman katsottiin ainakin osittain johtuneen puutteellisesta päivystysvalmiudesta.

-Kun näitä tulee, niin kustannuksethan ovat valtavat. Sehän on koko ihmisen elinikäinen kustannus, Isolauri kommentoi.

Kansallisen terveysprojektin yhteydessä sairaanhoitopiireiltä on pyydetty suunnitelma muun muassa synnytysten keskittämisestä. Sairaanhoitopiirien esitysten pohjalta katsotaan, tarvitaanko keskittämisestä ministeriön asetusta.

-Hyvä olisi, jos ei tarvittaisi, jos se voitaisiin paikallisesti sopia ja hoitaa. Ei semmoinen ole välttämättä hyvä tie, että on yksityiskohtaiset ohjeet joka ainoaan hommaan. Kyllä niillä ihmisillä siellä on viisautta päättää itse, sanoo lääkintöneuvos Isolauri.

(MTV3-STT)