Eri arvioiden mukaan Israel olisi ollut tiistaisten hakulaiteräjähdysten takana. Hizbollah on sanonut kostavansa Israelille.
Libanonissa tiistaina tapahtuneet hakulaiteräjähdykset ovat valtava asia paitsi äärijärjestö Hizbollahille myös Libanon hallinnolle, sanoo STT:lle Suomen Libanonin-suurlähettiläs Anne Meskanen.
Libanonin terveysministerin mukaan räjähdyksissä sai surmansa ainakin yhdeksän ihmistä ja noin 2 800 loukkaantui.
Eri arvioiden mukaan tiistaisten hakulaiteräjähdysten takana olisi ollut Israel.
Esimerkiksi New York Times kertoi yhdysvaltalaisiin ja muihin viranomaislähteisiin pohjaten, että Israel olisi piilottanut räjähteet Taiwanista tulleisiin Hizbollahin tilaamiin kannettaviin hakulaitteisiin.
Uutiskanava CNN:n mukaan räjähdykset olivat osa Israelin tiedustelupalvelun ja Israelin asevoimien yhteisoperaatiota.
Hizbollah syytti jo tiistaina hakulaitteiden räjähdyksistä Israelia. Israel ei ole kommentoinut asiaa.
Lausunnossaan Hizbollah sanoi, että hyökkäys kostetaan Israelille.
– He ovat sanoneen selkeästi, että tulevat tämän kostamaan. On kuitenkin pidettävä mielessä se, että Hizbollah ei vieläkään halua täysimittaista sotaa, Meskanen sanoo.
Kesällä Israel surmasi Hizbollahin korkea-arvoisen komentajan Fuad Shukrin Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Hizbollah kosti myöhemmin ampumalla yli 300 rakettia Israeliin. Meskasen mukaan kostoiskua voi kuitenkin pitää mietona.
Suurlähettiläs arvioi Israelin pyrkivän lisäämään painetta Hizbollahia kohtaan, jotta järjestö suostuisi Israelin haluamiin rajatilannetta koskeviin myönnytyksiin.
– Kun painostetaan ja heikennetään ja luodaan pelkoa, niin onhan se aika tehokas yhdistelmä.
Yhdysvaltain painostuskyky heikko
Meskasen mukaan on myös täysin mahdollista, että Israel haluaa usuttaa Hizbollahin kovaan iskuun, jolloin maa saisi syyn aloittaa täysimittaisen sodan.
Suurlähettiläs kertoo, että viikonloppuna Israelin hallituksen retoriikka ja äänenpainot kovenivat. Israelin viesti oli, että se voi joutua turvautumaan sotaan pohjoisrajansa vakauttamiseksi.
– Tietenkään sota ei välttämättä tule vakauttamaan tätä tilannetta millään tapaa. Mutta kyllä nyt kovasti arvuutellaan sitä, onko tämä Israelin osalta yksi liike kohti isompaa operaatiota, jopa ihan maahyökkäyksen valmistelua.
Meskanen kertoo, että Yhdysvaltain hallinnon viesti Israelille on ollut se, että maan ei tule ryhtyä täysimittaiseen sotaan.
– Yhdysvaltain kyky painostaa Netanjahua, jolla on oma tulevaisuus pelissä, on kuitenkin heikko.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on saanut Yhdysvalloilta muun muassa runsaasti aseapua. Meskasen mukaan Yhdysvalloilla olisi siis olemassa keinoja vaikuttaa Israeliin, jos se niin haluaa.
– Näitä kaikkia keinoja ei välttämättä ole käytetty. Ja puhun nyt nimenomaan tästä materiaali-avusta, ase-avusta ja rahallisesta avusta.
Hermostuneisuus Beirutissa kasvaa
Meskanen sanoo, että tilanne Libanonissa on ollut hyvin pitkään erittäin epävakaa. Maa on kärsinyt pitkään talouskriisistä ja instituutioiden heikkoudesta. Sairaaloiden kapasiteetti on kovalla koetuksella, sillä räjähdyksissä loukkaantuneita on tuhansia.
Meskasen mukaan on aivan selvää, että hermostuneisuus kansan keskuudessa Beirutissa kasvaa. Räjähdyksiä tapahtui Beirutin lisäksi eteläisessä Libanonissa Bekaanlaaksossa.
– Iskuilla on suuri psykologinen vaikutus paitsi Hizbollahiin myös tavalliseen kansaan. Israel pystyi näyttämään, että kukaan ei ole turvassa.
Iskuilla voidaan pyrkiä myös siihen, että se kansanosa, joka ei kannata Hizbollahia, kääntyisi entistä enemmän äärijärjestöä vastaan.
Libanonin hallinto tulee Meskasen arvion mukaan viemään asian YK:n käsiteltäväksi ja käyttämään kaikki diplomaattikanavat iskua vastaan protestoimiseksi. Vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin vähäiset valtiossa, jossa valtaa käyttää Hizbollah.
– Libanon hallinto on heikko, ja kyllä he aika kädet levällään ovat olleet siitä lähtien, kun tämä alkoi 7. lokakuuta. Kun väkivaltaisuudet etelässä alkoivat, ei sitä päättänyt hallitus tai parlamentti.
Hizbollah ja Israel ovat tulittaneet toisiaan raja-alueella lähes päivittäin sen jälkeen, kun Gazan sota alkoi yli yksitoista kuukautta sitten.