Mainos

Suurin osa kaivovedestä huonolaatuista

Valtaosa Suomen kaivovesistä ei täytä kotitalousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia. Suoranaisia terveydellisiä haittoja löytyy joka toisesta kaivosta. Syynä veden huonoon laatuun ovat sekä Suomen maaperään liittyvät erityisongelmat että etenkin kaivojen huono kunto. Suomen ympäristökeskuksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön arvioiden mukaan kaivoista on hyväkuntoisia vain 11 prosenttia.

Lähes puolet kaivoista on kunnoltaan niin heikkokuntoisia, että mm. sade- ja sulamisvedet pääsevät kulkeutumaan suoraan kaivoon. Myös kaivon väärä sijoitus aiheuttaa terveysongelmia. Maatalouden nitraattipäästöjen ohella etenkin eteläisessä Suomessa kärsitään radioaktiivisuuden haitoista. Ongelmakaivoja on usein esimerkiksi navetan tai peltojen läheisyydessä.

Kaivo-ongelmien laajuus on saanut viranomaiset julkaisemaan esitteen ja 38-sivuisen opaskirjasen, joissa neuvotaan, kuinka kunnollinen kaivo rakennetaan tai huono korjataan. Oppaan tarve tuli ilmi muutama vuosi siten tehdyssä ympäristökeskuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön tutkimuksessa. Siinä todettiin, että vain noin 12 prosenttia 1 400 tutkitusta kaivosta täytti kaikki laatuvaatimukset.
-Vakavia terveysongelmia Suomessa ei ainakaan vielä ole, vaan nykyiset ongelmat liittyvät pääosin veden sameuteen ja vastaaviin laatuvirheisiin, kertoo yli-insinööri Leena Hiisvirta sosiaali- ja terveysministeriöstä.
-Suolistoperäisiä bakteereja on havaittu noin 10 prosentissa kaivoista.

Porakaivoissakin on omat ongelmansa

Suomessa on noin 300 000 kotitalouskäytössä olevaa kaivoa. Näistä syviä porakaivoja on 100 000. Niiden lisäksi kesämökeillä ja muussa satunnaiskäytössä on 400 000 kaivoa.

Terveysriskit koskevat Hiisvirran mukaan pääosin matalampia rengaskaivoja. Porakaivoillakin on silti omat vaaransa, sillä vesien laatuun vaikuttavat paikalliset maa- ja kallioperän olosuhteet. Hyvälaatuisina pidetyissä porakaivoissa on havaittu mm. fluoridia, rautaa, arseenia ja mangaania.

Paikalliset erot ovat maaperähaittojen osalta suuria. Esimerkiksi radioaktiivisuuteen liittyvät riskit ovat suurelta osalta vielä selvittämättä. Säteilyturvakeskuksen arvion mukaan ehkä jopa puolet porakaivoista tarvitsee toimia radioaktiivisuudesta aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisyyn.

Yleensä vaarattomana pidetty 300 becquerellin radioktiivisuus on havaittu noin 43 prosentissa porakaivoista.
-Joka kymmenennestä kaivosta on mitattu 2 000 becquerellin arvoja, ja 10 000 ylittyy yli prosentissa porakaivoista, sanoo erikoistutkija Laina Salonen Säteilyturvakeskuksesta.
-Erityisesti Uudellamaalla on havaittu korkeita radioaktiivisuuspitoisuuksia. Askolassa tutkituista 28 kaivosta tavattiin yli 11 000 becquerellin radioaktiivisuusarvoja. Esimerkiksi Kirkkonummella on puolestaan löydetty huomattavia radonpitoisuuksia,kertoo Salonen.

Kaivoveteen liittyvät ongelmat ovat tänä vuonna nousseet pinnalle mm. veden vähyyden vuoksi. Pohjavesien pinnat olivat kuivan loppukesän ja alkusyksyn jäljiltä hyvin alhaalla, minkä vuoksi kaivot - runsaista sateista huolimatta - kärsivät yhä monin paikoin vesipulasta.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.