Surrealismin maailman huiput Helsingissä

Helsingin kaupungin taidemuseossa Tennispalatsissa avautuu huomenna harvinainen surrealismin mestarien näyttely. Sitä on valmisteltu kaksi vuotta ja esillä on nyt Suomessa ainutlaatuisen iso kokoelma maailman surrealismin huippuja.

Suomessa surrealismi mielletään ensimmäiseksi kahteen nimeen: Dali ja Picasso. Toki heidänkin töitään on esillä, mutta vertaisiaan mestareita on paljon. Helsingissä nähdään myös mm. Joan Mirón, Marcel Duchampin, René Magritten ja Max Ernstin töitä.

- Tämä on ollut meille valtava voimainponnistus, taidemuseon historian isoimpia. Taiteellisesti ja henkisesti tämä on korvaamattoman arvokas, huokaa museojohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén ripustuksen keskellä.

Rahallisesta arvosta hän ei halua ääneen puhua, mutta "korvaamaton" lie paras sana kuvaamaan sitäkin.

Ihmisen järjettömyyden kuvaus

Surrealismi syntyi ensimmäisen maailmansodan pyörteissä protestina ihmisen tuhovoimalle. Taiteilijat heräsivät tajuamaan, että ihmisen käytös on järjetöntä, siihen piti etsiä vastauksia yli rajojen käyvällä taiteella. Surrealismille ovat olennaisia, unet, näyt, fantasiat, alitajunta ja kaiken tavallisesti "todellisuudeksi" kutsutun kyseenalaistaminen. Toki taiteen syntyyn ovat vaikuttaneet myös erilaiset aineet ja nautinnot, joilla voidaan päästä uusille tajunnan tasoille.

Mutta surrealismi oli myös vahvasti poliittinen liike - ja näyttelyn israelilainen kokoajan toivoo, että tämä muistettaisiin tänäänkin.

- Surrealismi heijasti aikaansa ja se voi heijastaa myös tulevaa. Se on anti-porvarillinen ja sodanvastainen liike. Pitää olla tietoinen poliittisesta valtakulttuurista, reagoida siihen ja protestoida sitä. Pitää antaa ääni, ei vain järjelle, mutta myös ihmisen irrationaaliselle, epäloogiselle puolelle. Näin kuvailee näyttelyn kuraattori, israelilainen Adina Kamien-Kazhden.

- Surrealistit mieltyivät usein lasten ja myös mielisairaiden mielikuvitukseen. Lapsen maailmalla halutaan löytää viattomuus, joka on myös täynnä valppautta ja tietoisuutta maailmasta, luonnehtii Janne Gallen-Kallela- Sirén.

Jerusalemin arvokas museo

Helsingin museonjohtajan ja Jerusalemin museon tutkijan Kamien-Kazhdenin yhteistyö alkoi muutama vuosi siten, kun Gallen-Kallela-Sirén opetti Jerusalemissa. Siellä on kaupungin taidemuseossa huikean laaja surrealismin kokoelma, suurimmaksi ison lahjoituksena saatu. Israelilainen asiantuntija Arturo Schwarz (synt. 1924) on omistanut koko elämänsä tämän taiteen keräämiselle ja tehnyt museolle suuria lahjoituksia.

- Kun aloitin museonjohtajana Helsingissä kesällä 2007, matkustin ensimmäiseksi Israeliin ja aloimme suunnitella tätä näyttelyä. Tämän toteutuminen nyt on niin suuri asia, ettei sitä vielä oikein tajuakaan. Näyttely liikkuu Jerusalemista hyvin harvoin.

Media-ajan taidetta

Surrealismi on ajatonta ja tavallaan "taiteetonta" taidetta. Surrealismista onkin sanottu, että se ei ole varsinaisesti taidetta lainkaan, on vain taiteilijoita, jotka muuttavat taiteeksi mitä tahansa. Huippuesimerkki roikkuu katosta lankojen varassa. Se on miesten wc:n pisoaari vuodelta 1917. Sellaisenaan. Se on Marcel Duchampin salanimellään signeeraama - ja alan klassikkoteos. Tämä teos nimeltä Suihkulähde edustaa niin kutsuttua readymade-taidetta.

Yhtä lailla surrealismi kyseenalaistaa sukupuolien ja ruumiin rajat. Näin tapahtuu esimerkiksi Luis Buñuelin ja Salvador Dalin uniin perustuvassa mykkäelokuvassa Andalusialainen koira, johon on nyt lisätty nyt hepreankielinen kommenttiraita englanniksi tekstitettynä. Samaa kuvastavat naisfiguurit muotokuvissa ja valokuvissa.

- Nykyaikamme on surrealismin täyttämää mediateollisuuden takia. Todellisuuden rajat ovat koko ajan epäselviä ympärillämme, pohtii Janne Gallen-Kallela-Sirén. Surrealismi näki tämän jo vuosikymmeniä sitten. Miten ihmiset haluavat muuttaa itseään vaikkapa kauneusleikkauksilla - onhan se aika surrealistista.

Katso Kari Pyrhösen juttu (Kymmenen uutiset 25.6.2009)

Lue myös:

    Uusimmat