Suomessa runsaasti vesiepidemioita

Suomalaiset kuluttajat pitävät hanavetensä puhtautta lähes itsestäänselvyytenä, vaikka maassamme raportoidaan vuosittain useita vesiepidemioita. Vuosina 1998-2005 epidemioita oli yhteensä 52. Se on kansainvälisestikin paljon.

Syitä epidemioihin on monia. Pintavesilaitosten vesi desinfioidaan aina, mutta suuri osa sairastumisista johtuukin saastuneesta pohjavedestä.

- Ihmiset eivät pidä kloorin mausta, joten pohjavettä ei yleensä desinfioida, kertoo vesiasiantuntija Riku Vahala Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksestä.

Vesi voi likaantua myös matkalla kuluttajan hanaan.

Ultraviolettivalolla desinfiointi on lisääntynyt. Siinä vesi saa valohoitoa vesilaitoksella ennen verkostoon pumppaamista. Menetelmä ei muuta veden hajua tai makua. Se ei kuitenkaan suojaa vettä verkostossa mahdollisesti tapahtuvaa saastumista vastaan, kuten kloori tekisi.

Yksi syy Suomen synkkiin lukuihin on, että suomalaiset ovat tunnollisia raportoijia.

- Pienikin epidemia ilmoitetaan, vaikka kyseessä olisi vain kesällä käytössä olevan leirikeskuksen kaivon saastuminen ja sairastuneita kourallinen, tulkkaa Vahala tilastoja.

Passi jokaiselle

Jokainen talousveden laatuun vaikuttava työntekijä joutuu ensi vuoden heinäkuuhun mennessä vesiosaamisen testiin, jossa arvioidaan hänen hygieniaosaamisensa. Sosiaali- ja terveysministeriön vesihygieniapassin suorittamista vaativa asetus tuli voimaan tämän vuoden alussa.

- Enemmän tämä on asennekoulutusta kuin taidon mittaamista. Uusi järjestelmä on tapa motivoida alan ammattilaisia kiinnittämään entistä enemmän vedenlaatuun, huomauttaa Riku Vahala.

Yhdistyskin järjestää alan koulutusta ja testitilaisuuksia. Vauhti on ollut huima. Alan noin 3 000-4 000 toimijasta reilut puolet on saanut oman vesihygieniapassinsa, joka on vastaa elintarvikealalla tutuksi tullut passia.

(MTV3-STT)