Suomessa märehti nauta jo yli 3 000 vuotta sitten

Satakunnasta löydetty muinaisnaudan hammas on osoittautunut Suomen vanhimmaksi kotieläimen luuksi. Löytö vahvistaa, että Suomessa eli nautoja jo varhaisella pronssikaudella yli 3 000 vuotta sitten.

Noin viisisenttinen yläleuan poskihammas löytyi Nakkilan Viikkalassa tehdyissä kaivauksissa jo 1970-luvun lopulla. Tuolloin luun ajateltiin kuitenkin olevan huomattavasti nuorempi. Vasta radiohiiliajoitus paljasti totuuden.

Hammas tuli esiin muinaisen hautapaikan kaivausten yhteydessä.

-Vaikea sanoa, oliko haudassa alun perin naudan koko pää vai vain hammas. Se on voinut olla eräänlainen amuletti ja symboloida ruokaa, selvittää arkeo-osteologi Auli Tourunen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta MTT:stä.

Luulöytö saattaa avata uusia näkymiä karjanjalostukseen. Hampaan dna voi paljastaa, miten ihmisen tekemät valinnat ovat vaikuttaneet nautojen kehitykseen aikojen saatossa.

Sarvekas ja musta?

Tutkijoiden mielestä Nakkilan naudan ulkomuodosta on vielä paha sanoa oikein mitään. Tourusen mukaan kyseessä on kuitenkin ollut eläin parhaassa iässä. Erikoistutkija Juha Kantanen MTT:stä uskaltautuu menemään vähän pidemmälle.

-Se oli todennäköisesti sarvipäinen ja väriltään musta tai punaruskea ja mitä ilmeisimmin suurempi kuin keskiajan nauta. Tarkkaa tulomaata emme vielä tiedä, mutta olisikohan se tullut Ruotsista. Siellä lehmiä oli jo kivikaudella 5000-6000 vuotta sitten.

Ensimmäisten nautojen tehtävästä ei myöskään ole varmuutta. Ne saattoivat olla vetojuhtina, maidontuottajina tai vain edustamassa vaurautta ja hyvinvointia.

Kotieläinten esihistoria tunnettaan vielä huonosti. Karjanhoidon katsotaan levinneen Suomeen Baltiasta noin 4300-5200 vuotta sitten. Tourunen kertoo, että Varsinais-Suomessa on käyty tähän mennessä läpi 65 kaivauskohdetta, joista toivotaan löytyvän apuja kotieläinten historian selvittämiseen.

Luulöytöä tutkii MTT yhdessä Turun yliopiston kanssa. Tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat