Suomessa hyvin todennäköisesti ensimmäinen apinarokkotapaus – HUSin Asko Järvinen perustelee, miksei tauti aiheuta Suomeen laajempaa riskiä

Eurooppaan matkanneella suomalaismiehellä on todettu orthopox-virustartunta, joka varmistunee myöhemmin tällä viikolla apinarokoksi sekvenssoinnin valmistuttua. Apinarokko kuuluu orthopox-virusten ryhmään ja muut tavanomaiset virukset on suljettu jo pois, joten kyseessä on hyvin todennäköisesti Suomen ensimmäinen apinarokkotapaus, kertoo infektioylilääkäri Asko Järvinen MTV Uutiset Liven haastattelussa.

– Potilas on kotihoidossa ja hyväkuntoinen, Järvinen kertoo.

Miehen muut kontaktit on informoitu, mutta taudin leviämisen riski on Järvisen mukaan pieni. Heille on annettu ohjeet mahdollisen taudin leviämisen varalta.

Apinarokko leviää yleisesti hyvin läheisessä kontaktissa, joten koronavirustartuntojen yhteydessä nähtyjä karanteenitoimenpiteitä ei ole tarpeen tehdä. 

Tauti on levinnyt toistaiseksi etenkin seksiteitse. 

– Ensioireet ovat tyypillisesti epämääräisemmän kuumetaudin oireita, voi olla hengitystieoireitakin. Sitten ilmaantuu ihottumaa ja rakkuloita, ensivaiheessa kasvoille tai jos tauti on saatu seksiteitse, se voi olla genitaaliherpesrakkuloita muistuttavaa rakkulaa. Jotta epäily apinarokkotartunnasta syntyy, täytyisi olla kontakti tiedossa olevaan tai epäiltyyn apinarokkotapaukseen. Jos nämä yhdistyvät, kannattaa olla puhelimitse yhteydessä terveydenhuoltoon.

– Tällä hetkellä tauti on levinnyt etenkin miesten välisessä seksissä. Tämä on varmaan merkittävin tämän hetken riskitieto, jonka perusteella tautia osataan epäillä.

Apinarokko on isorokon sukulainen, mutta Järvisen mukaan taudin oireet ovat suurilta osin lieviä. Isorokko saatiin WHO:n mukaan nujerrettua maapallolta jo vuonna 1980, mutta sitä varten säilytettyjä rokotteita on yhä varastossa, ja tämä rokote tepsii myös apinarokkoon

Valtaosalla apinarokko paranee kuitenkin itsekseen. Länsimaissa mahdolliset jälkitaudit saadaan hoidettua hyvin.

Järvinen ei usko, että apinarokko leviäisi koronan lailla väestössä laajemmin. Hänen mukaansa tietoa ei ole myöskään siitä, että virus olisi muuntunut herkemmin leviäväksi.

– Tautia on ollut pitkään Afrikassa luonnossa, missä se on satunnaisesti tarttunut ihmiselle eikä ole levinnyt laajasti. Todennäköisesti tässä on kyse useammasta epäonnisesta sattumasta. Ihminen on saanut taudin Afrikasta, hän on onnistunut sen levittämään useammalle muulle, jotka ovat olleet siten aktiivisia, että ovat tautia edelleen levittäneet. 

THL:n mukaan nykyiseen epidemiaan liittyviä apinarokkotapauksia on todettu Afrikan ulkopuolella tähän mennessä noin 120.

Korjattu juttua 26.5. kello 9.28, isorokkoon kehitetyt rokotteet tepsivät apinarokkoon. Jutussa aiemmin kirjoitettiin, ettei apinarokkoon olisi olemassa lääkettä tai rokotetta.