Vesi-instituutin johtaja Martti Latva kertoo, että vedestä arvioidaan hygieenistä sekä teknistä laatua. Tunnetusti suomalaisen vesijohtoveden hygieeninen laatu on erittäin hyvä. Tekniseen laatuun vaikuttavat hieman raakaveden hapan laatu ja korkea humuspitoisuus. Kaiken kaikkiaan suomalainen vesi on kuitenkin ensiluokkaista. Mutta mitä kaikkea se sisältää?
Metalli-ioneja, rautaa ja klooria
Latvan mukaan vedessämme on hyvin pieniä määriä metallisia ioneja, jotka eivät ole mitenkään vaarallisia ja kuuluvat normaaliin veteen. Lisäksi vedessä on rautaa, mangaania ja kuparia. Mikrobiologista elimistöä on jonkin verran, mutta sen taso pyritään pitämään alhaisena.
Monilla vedenpuhdistamoilla veteen lisätään klooria, jotta mikrobiologinen aktiivisuus pysyisi matalana, ja vesi laadukkaana aina hanaan saakka. Klooria siis kuuluukin olla vedessä, Latva muistuttaa. Muuten puhdistuksessa käytettävien kemikaalien ainejäämiä tai puhdistusprosessissa syntyviä hajoamistuotteita on vesijohtovedessä hyvin vähän.
Vesissä pieniä alueellisia eroja
Puhdistuskemikaaleja joudutaan käyttämään suomalaisissa vedenpuhdistamoissa melko vähän, koska laitoksille tuleva raakavesi on jo lähtökohdiltaan melko puhdasta. Jos raakavetenä on pintavettä, joudutaan sitä käsittelemään hieman enemmän kuin pohjavettä käytettäessä. Raakaveden laatuun vaikuttavat myös alueelliset erot kallio- ja maaperässä. Esimerkiksi rauta- ja fluoridipitoisuudet vaihtelevat sen mukaan, missä päin Suomea ollaan.
Pullosta vai hanasta?
Ajoittain esiintyy vertailua pulloveden ja vesijohtoveden paremmuudesta. Vesi-instituutin johtajan valinta vesijohtoveden ja pulloveden välillä on selvä.
- Aina vesijohtovettä. Suomessa vesi käsitellään niin hyvin, ettei pullovesi ikinä pääse laadullisesti samaan. Pullovedessä esimerkiksi mikrobiologinen kasvu on voinut lähteä liikkeelle. Ulkomailla tilanne on tietysti erilainen, ja silloin pullovesi on hyvä juttu. Mutta itsessään Suomessa kannattaa käyttää koko ajan uusiutuvaa vesijohtovettä, Latva linjaa.