Maajoukkuemenestyksellä mitattuna suomalaisella naisjalkapallolla menee hyvin. Suomi puolustaa vuoden 2009 EM-kotikisoissa välieräpaikkaa Englannin vuoden 2005 EM-turnauksesta. Tällä logiikalla naisten jalkapalloliigan pitäisi kuulua maamme palloilusarjojen eliittiin. Totuus on siitä kuitenkin valitettavan kaukana.
Ironista kyllä, tulevat EM-kisat saattavat tehdä naisten liigalle huonoa. Kun Suomi ei pelaa karsintaotteluita, kansa kokee, ettei Suomessa pelata naisjalkapalloa.
Melko harva tietää, että naisten liigan runkosarjaa on puolet takana, ja kymmenen joukkueen sarja on ollut tasaisempi kuin pitkään aikaan kärkikaksikon Hongan ja HJK:n karkumatkaa lukuunottamatta. Otteluita on seurannut keskimäärin 150 katsojaa. Lukema on viime vuoden keskiarvoa pienempi.
- Olen pettynyt yleisömääriin, uskon että seuratkin ovat. Lukemia selittää vain osin se, että kausi aloitettiin hallissa, liigan projektipäällikkö Outi Saarinen kertoo.
Palloliitto on toki satsannut 100-vuotisjuhlavuonnaan naisten kansalliseen jalkapallosarjaan. Imagoa pyrittiin nostamaan muuttamalla SM-sarja liigaksi ja avaamalla uudet verkkosivut isolla rahalla. Muutosten vaikutus liigan suosioon on kuitenkin ollut marginaalinen, jos sitäkään.
- Teemme uudessa liigassa paljon enemmän yhteistyötä seurojen kanssa, jotta tapahtumat olisivat joka paikkakunnalla yhteneviä. Yleisölukemiin ei voida toistaiseksi olla tyytyväisiä. Kaikki ei tule nopeasti eikä helpolla, liigan sarjapäällikkö Petteri Lindblom toteaa.
Näkyvyyteen ei riitä rahkeita
Yleisön vähyys johtuu pitkälti naisten liigan ja seurojen markkinoinnin rajallisista resursseista. Liigan rahkeet eivät riitä kaikkien liigaseurojen tasapuoliseen suitsuttamiseen.
- Vaikka moni liigaseura onkin pääkaupunkiseudulta, emme voi hoitaa heidän markkinointiaan. Heräisi kysymyksiä, että miksi me osallistumme HJK-Honka-pelin markkinointiin, mutta emme olisi mukana esim. SC Raisio-FC Sport-ottelussa, Saarinen perustelee.
Palloliiton lisäksi myös HJK juhlii ensimmäistä vuosisataansa. Naisten seuratoiminnassa juhlavuosi ei ole paljoa näkynyt.
- Meillä ei ole ainakaan lisätty resursseja millään muotoa. Omalta osaltamme yritämme olla näkyvillä, olihan meilläkin 100-vuotisjuhlaottelumme. Satsaukset ovat varmaan miesten puolella suurempia, joten heidän pitääkin näkyä enemmän, HJK:n naisten päävalmentaja Jarmo Österlund näkee.
"Yhteistapahtumat tuovat katsojia"
Kovakaan työ ei riitä saamaan ihmisiä kiinnostuneeksi lajista, jolla on Suomessa vahva amatööristatus. Muun muassa Hongan miesten kotiottelut ovat keränneet useita tuhansia katsojia. Naisten otteluihin heitä ei ole paljoa "eksynyt".
- Honka on tehnyt paljon saadakseen yleisöä. Pelissä SCR:ää vastaan (13. kesäkuuta) oli silti vain 79 katsojaa, Saarinen harmittelee.
- Yhteistyötä miesten kanssa olisi kasvatettava. Naisten ja miesten ottelut voisi toteuttaa yhtenä tapahtumana peräkkäin, niin katsojien olisi helppo tulla katsomaan molempia pelejä. Luulisi kiinnostavan, kun täällä kuitenkin pelataan lähes Euroopan parasta naisjalkapalloa. Naisten futis on Suomessa aivan eri näköistä kuin 15 vuotta sitten, Österlund toteaa.
- Tyttöjunioripelaajat olisi ensimmäiseksi saatava katsomaan naisten pelejä. He ovat kiinni omissa harjoituksissa ja peleissään, ja kun harvoin on vapaa-ilta, niin silloin haluaa tehdä jotain muuta, Saarinen tietää.
Liiga jatkuu juhannuksen jälkeisenä torstaina HJK:n ja Hongan välisellä kärkiottelulla, jota sietäisi hehkuttaa niin liigan kuin joukkueidenkin osalta. Nykyisen kauden yleisöennätyksen (337 ottelussa TiPS-HJK) odotetaan Helsingin Pallokentällä rikkoutuvan. Se ei tosin olisi liikoja vaadittu.
Laajennus voi palauttaa heittopussit naisten liigaan
Naisten jalkapalloliigassa on pitkästä aikaa päästy eroon tappiosta tappioon sarjassa roikkuvista joukkueista. Sekä liigan että seurojen puolelta kymmenen joukkueen liigaa pidetään sopivana. Silti ensi kaudella liigassa pelaa 12 joukkuetta.
- En näe laajentamisen olevan tässä vaiheessa järkevää. Naisfutaajia ei ole vielä liikaa, sarjan olisi voinut antaa vielä koventua. Riittääkö taso 12 joukkueella, HJK:n naisten päävalmentaja Jarmo Österlund kysyy.
- Naisten liiga on juuri niin vahva, kuin kymmenen tai 12 joukkuetta, jotka siellä pelaa. Vähän arveluttaa, miksi tasoero muodostuu, liigan projektipäällikkö Outi Saarinen myöntää.
Saarinen pitää tulevaa kaksinkertaista sarjaa kuitenkin matemaattisesti toimivana järjestelmänä. Österlund suosisi tällä kaudella kokeiltavaa ylä- ja alaloppusarjaa.
Päätöksen tehneen kilpailuryhmän päällikkö Petteri Lindblom uskoo 12 joukkueen mahdollisuuksiin.
- Hyviä seuroja on jo niin paljon, että 12 joukkueella on mahdollisuus pelata tasaisia otteluita. Naisille saadaan enemmän otteluita, mikä on yksi kehittymisen edellytys. Päätöstä pitää katsoa ainakin kolmen vuoden päähän. Toki johtopäätöksiä voi tehdä nopeasti, jos joka vuosi sarjassa on kaksi nollakerholaista, Lindblom kertoo.
(MTV3-STT)