Suomen lippu 80 vuotta

Suomen lippu täytti tänään 80 vuotta. Siniristilippu nousi aamulla salkoon valtakunnallisessa lipunnostotilaisuudessa Helsingin Tähtitorninmäellä.

Lipun juhlallisessa tilaisuudessa nosti partiolippukunta NMKY:n Katajaiset, ja lippupuheen piti ministeri Jouni Backman. Valtakunnallisen lipunnostotilaisuuden järjesti Suomalaisuuden liitto. Itsenäistymiseen saakka Suomen virallisena lippuna oli joko Ruotsin tai Venäjän lippu riippuen siitä kumman valtion yhteyteen Suomi oli liitettynä.

Maamme-laulun ensiesityksessä 13. toukokuuta 1848 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta käytti kantolippuna valkoista Suomen vaakunalla varustettua "Suomen lippua". Sinivalkoisten värien kannattaja oli Sakari Topelius. Ns. huvilaliput, kuten leijona-, risti ja vaakunaliput yleistyivät 1900-luvun alun Suomessa. Kun Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917, leijonalippu oli valtiolipun asemassa vuosina 1917-1918. Lippu oli karmiininsinoberinpunainen, ja siinä oli Suomen vaakunaleijona kullankeltaisin ja valkoisin värein. Kansalaissodassa punainen Suomi käytti kokopunaista ns, kansainvälistä vallankumouslippua ja valkoinen Suomi leijonalippua ja hallituksen ehdottamaa kauppalippua. Myös sinivalkoisia lippuja käytettiin.

Lippuasian edelleen kehitteleminen jäi sen jälkeen edustaja Lauri Ingmanin ja perustuslakivaliokunnan sihteerin, tohtori Puukon tehtäväksi. Lippuluonnoksen laativat sotilaspukukomitean piirustustoimiston taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen. Heidän piirtämänsä siniristiliput hyväksyttiin kivaan leijonalipun ja siniristilipun kannattajien välisen keskustelun jälkeen toukokuun lopulla 1918. Laki Suomen lipusta julkaistiin 29. toukokuuta 1918.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat