Suomi varmisti eilen ensimmäisen enduron joukkuemaailmanmestaruutensa Hämeenlinnassa. Lauantain motocross-osuudesta tuli enää lähinnä maaottelu Suomen ja Italian välillä. Vain täydellinen suomalaisten epäonnistuminen olisi voinut viedä maailmanmestaruuden Italialle. Kolmanneksi MM-kisoissa selviytyi yllättäjä Yhdysvallat.
Suomen joukkueen ankkurin, Kari Tiaisen ei tarvinnut juuri muuta kuin käydä radalla sillä 175-kuutioisissa ajaneet Jani Laaksonen ja Vesa Kytönen pitivät omassa erässään italialaiset Giovanni Salan ja Tullio Pelle Trinellin takanaan. Näin suomalaiskuljettajat varmistivat maailmanmestaruuden jo ennen päivän viimeisiä eriä.
Suomalaiskuljettajien mukaan kuusipäiväinen Hämeenlinnan ympäristössä ajettu kilpailu oli yksi raskaimmista mitä heidän kohdalleen on sattunut.
-Vain Yhdysvaltojen kisa oli raskaampi, koska kuumuutta ja koskeutta oli siellä vielä enemmän kuin täällä, sanoi 125-kuutioisissa ajanut Petteri Silvan.
Raskaudeltaan Silvan vertasi enduron joukkuekilpailuja triathlonin ja kymmenottelun väliin.
-Loppupäivinä ei elimistö enää ehdi palautua ja esimeriksi edellisenä yönä en saanut juuri nukutuksi, koska elimistö kävi edelleen ylikierroksilla, hän selvitti.
Pitkät päivät takana
Silvan kuten muutkin ajajat joutuivat tekemään pitkiä päiviä ja istumaan pyörän selässä noin kahdeksan tuntia päivässä.
-Jos tuosta olisi saanut tunninkin pois, olisi ollut hieman helpompaa, Silvan mietti edelleen.
Suomen joukkue johti kisaa koko kuuden päivän ajan. Konkarit Silvan ja Tiainen kannustivat nuorempia ajajia, kun väsymys viikon puolivälissä alkoi painaa jäsenissä.
-Henkinen asenne ratkaisee. Väsymystään ei saa ajatella, Silvan sanoi.
Silvan kuten Suomen muutkin joukkueen jäsenet kilpailevat seuraavan kerran viikon päästä Saksassa MM-osakilpailuissa.
-Kotimaan kisoja en ole ajanut enää pariin vuoteen, koska tehtaat eivät halua kuljettajiaan niihin kisoihin, sillä loukkaantumisriski on suuri Silvan kertoi.
Suomen sankariksi nousi eilen Jani Laaksonen, joka piti omassa erässään takanaan yleiskilpailuakin johtaneen Italian Giovanni Salan takanaan.
-Kädet puutuivat ja keskityin vain omaan ajoon. Crossirata oli paras mahdollinen. Itse olen tyytyväinen koko kisaan. En tiedä, mistä hyvä ajovire löytyi, mutta ainakin joukkueessa oli mahtava henki, Laaksonen totesi.
Tiaiselle ateria?
Viisikertaisen maailmanmestarin Kari Tiaisen oli helppo lähteä radalle, koska maailmanmestaruus oli varmistunut jo ennen hänen lähtöään.
-Tämä on minun työtäni, ja sen vuoksi motivaatiota täytyy aina kaivaa esiin. Kokonaisuudessaan nämä kuusi päivää olivat raskaammat kuin odotin. Yllättävän kuuma sää ja pöly tekivät päivistä kuljettajille melkoisen kovia, Suomen pienoislippu kypärässään viimeisellä pikataipaleella ajanut Tiainen mietti.
Tiainen jahtaa henkilökohtaista maailmanmestaruutta viikon päästä Saksassa. Miehen olisi voitettava kummatkin lähdöt ja hänen pahimman uhkaajansa Ruotsin Peter Janssonin olisi jäätävä ainakin toisessa lähdössä neljänneksi.
-Nyt juhlimme maailmanmestaruutta ja sen jälkeen vietän ensi viikon perheeni parissa. Liitto ei ole luvannut tästä mestaruudesta mitään, mutta ainakin lämpimän aterian toivoisin saavani, Tiainen naurahti.
Suomen ensimmäisessä enduron maailmanmestarijoukkueessa ajoivat Kari Tiainen, Jani Laaksonen, Pekka Viljakainen, Vesa Kytönen, Petteri Silvan ja Mika Ahola.
(STT)