Suomalaisten nettotulot alhaiset

Suomalaisten nettotulot jäävät useilla aloilla selvästi euroalueen keskiarvojen alapuolelle. Suomen rahatiedon tutkimuksessa esimerkiksi insinöörin nettopalkkataso on neljänneksi alhaisin. Suuryritysten johtajat ovat viime aikoina vaatineet verotuksen alentamista, jotta yritykset pysyisivät Suomessa.

Samat uudet eurot, mutta eri palkat, eri verot ja erilaiset kustannukset. Yhteisestä rahasta huolimatta eläminen eri euromaissa poikkeaa edelleen selvästi toisistaan. Nokian pääjohtaja Jorma Ollila antoi marraskuussa verottajalle viisi vuotta armonaikaa. Ja sai tukea myös muilta yritysjohtajilta.

Nordean hallituksen puheenjohtaja Vesa Vainio kaipaa Suomeen pikaista verouudistusta. Vainio toteaa Aamulehden ja Turun Sanomien haasytattelussa, että näin maamme säilyisi kilpailukykyisenä kotipaikkana suuryrityksille.

Nettopalkoissa suomalainen insinööri joutuu tyytymään neljänneksi heikoimpiin ansioihin. Ja sama tilanne on monilla muilla aloilla. Luottovirkailija nettoaa lähes kolmanneksen vähemmän. Opettajakin jää keskiarvon alapuolelle. Samoin on suomalaisten bussinkuljettajien laita. Tehdastyöläisen ansiot on Suomen Rahatieto kuitenkin rankannut keskiarvon yläpuolelle. Lähinnä siksi, että Välimeren maissa virkaveljillä on todella heikot palkat.

Paineet eurokansalaisten yhdenvertaisuuden lisäämiseksi kasvavat nyt, kun hyvinvointi on mitattavissa samassa rahassa.

Hämäläinen: Verotus aito kilpailutekijä Euroopassa

Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenen Sirkka Hämäläisen mielestä verotuksesta on tullut aito kilpailutekijä Euroopassa. Hämäläinen sanoo ymmärtävänsä suomalaisten yritysjohtajien viimeikaisia vaatimuksia palkka- ja yritysverojen alentamisesta.

Yritysjohtajien on Hämäläisen mukaan katsottava vain omien yritystensä etuja, ja verotus verotus on yksi tärkeimmistä.

- Me elämme sellaisessa avoimessa kansainvälisessä maailmassa, jossa kilpailu koskee kaikkia alueita suoraan. Eikä vaan yksityistä sektoria, tuottajia, palveluiden tarjoajia tai rahamarkkinoita. Se koskee myös julkista sektoria ja silloin verotuskysymykset tulevat sellaisiksi joita monikansalliset yritykset katsovat, Hämäläinen toteaa.

(MTV3)