Suomalaiskaksikon uskomaton urakka: Atlantin 4 800 km:n ylitys toi valtamerisoutukilpailun luokkavoiton – "Herkkä hetki kovemmallekin jätkälle"

Atlantic Challenge alkoi Kanarian saarilta ja päättyi Karibialle. Yhteensä soudettavaa tuli noin 4 800 kilometriä.

Purjehdustaustaisen kaksikon ”järkiperäisenä” tarkoituksena oli kerätä varoja ja huomiota Itämeren suojeluun.

– Tässä on jo kolmekymmentä vuotta tehty toimistoduunia, viety lapsia treeneihin 4–5 päivää viikossa. Oli aika ottaa time out ja tehdä itsellemme jotain ennen kuin parasta ennen -päivä tulee vastaan, John "Jolle" Blässar perustelee Uutisaamun haastattelussa.

Two Rowing Finns -nimisenä joukkueena Atlantia ylittänyt kaksikko valmistautui projektiin kaksi vuotta.

– Yksi on fyysinen valmistautuminen ja toinen tietysti rahoituskysymys sekä yhteistyökumppaneiden kanssa toimiminen, Markus Mustelin taustoittaa.

Mustelin ja Blässar käyttivät valtameri-olosuhteisiin suunniteltua Rannoch R25 PAIRS -soutuvenettä.

Kaksipaikkaisessa 7,3 metrin lasikuituveneessä on nukkumapaikat kahdelle ja täydessä lastissa se painaa karkeasti noin 900 kilogrammaa.

Mustelin ja Blässar aloittivat alukseen tutustumisen hyvissä ajoin.

– Hankittiin vene tosi aikaisin. Saimme sen noin puolitoista vuotta ennen ja pääsimme oikeilla vehkeillä vesille. Se oli tärkeää, Blässar kertoo.

Hyvät olosuhteet

Valtameren ylittäminen soutamalla on kenelle tahansa valtava fyysinen ponnistus, joten kaksikko päätti turvautua ammattilaisapuun parhaan lopputuloksen varmistamiseksi.

– Meillä oli fysiikkapuolella Englannista ex-soutajia, jotka ovat soutaneet [Atlantin ylityksen] kaksi kertaa. Kaikki lääkärit ja muonituspuoli, kaikki käytiin läpi, Mustelin kertoo.

Kaksikon mukaan sää suosi etenemistä lähes koko matkan. Haastavin ja tuulisimmat olosuhteet kaksikko kohtasi Itämerellä harjoituskauden aikana.

– Pari yötä oli sellaista kovempaa tuulta ja vähän vaativampaa, Mustelin sanoo

– Kengät kastuivat ensimmäisen kerran 27. päivänä, Blässar naurahtaa.

Kahden tunnin soutuvuorot

Soutamista tehtiin kahden tunnin vuoroissa, eikä soutaminen lakannut oikeastaan missään vaiheessa.

Kovaa fyysistä rasitusta kertyi 12 tuntia vuorokaudessa.

– Airot kävivät koko ajan. Vaihto kesti 1–1,5 minuuttia maksimissaan. Vapaan vahdin aikana syödään, pestään ja juodaan, Blässar kertoo.

Vessahädän kohdalla piti turvautua ämpäriin tai pienempään sorsa- eli virtsapulloon.

Päiväkohtainen energiankulutus oli Mustelinin mukaan jopa 6000 kilokaloria vuorokaudessa. Mitä tahansa ei kuitenkaan pieneen alukseen voinut lastata.

Miesten paino tippui yllättävän vähän.

– Ruoka ei saa olla liian painavaa. Meillä oli hyvät pakastekuivatut ruoat, Blässar sanoo.

– Minulta lähti noin viisi kiloa ja Jollelta seitsemän koko matkan aikana ja se on aika vähän.

”Oli siinä vaiheessa jo aika kyllästynyt soutuun”

Kaikkiaan valtamerenylitykseen kului 41 päivää. Karibialle pääseminen oli tunteellinen hetki.

– Kyllä se oli aika makea fiilis päästä rantaan 41:n päivän kuplan jälkeen…Oli silloin kyllä jo aika kyllästynyt siihen soutuun. Emme olisi kyllä enää lähteneet jatkamaan Panamaan saakka, Blässar hymähtää.

– Kyllä se oli herkkä hetki kovemmallekin jätkälle, kun siinä on perhe vastassa ja saa levätä ja syödä tuoretta ruokaa. Ja luokkavoitto tietenkin oli meille suuri ylpeydenaihe ja saavutus, Mustelin tunnelmoi.