Suomessa syödään kalaa ja äyriäisiä lähes yhtä paljon kuin Norjassa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa tehdyn selvityksen mukaan suomalaisten kalankulutus vuonna 1999 oli 12,7 kiloa henkeä kohti ja norjalaisten vastaavasti 13,5 kiloa. Kumpikin maa jää kuitenkin selvästi jälkeen Ruotsista, jossa kalaa ja äyriäisiä syötiin peräti 16,4 kiloa henkeä kohti vuonna 1998. Norjalaisten kalankulutus on melko vähäistä suhteessa siihen, että kalastus on sen tärkeimpiä elinkeinoja: maa tuottaa pelkästään viljeltyä merilohta noin 400 miljoonaa kiloa vuodessa, kun Suomessa viljellään kirjolohta vuosittain vain 15 miljoonaa kiloa.
Myös lihan kulutuksen suhteen Suomi ja Norja muistuttavat toisiaan. Vuonna 1999 suomalaiset söivät lihaa noin 58 kiloa per henkilö ja norjalaiset noin 59 kiloa per henkilö. Ruotsalaisille myös liha maistuu paremmin kuin naapureille, sillä vuonna 1998 ruotsalainen söi keskimäärin yli 65 kiloa lihaa.
Säilykkeet ja katkaravut nostavat Ruotsin kalankulutusta
Tutkija Aune Vihervuori Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta huomauttaa, että ruotsalaisten naapureitaan suurempi kalankulutus selittyy etenkin kalasäilykkeiden sekä äyriäisten ja nilviäisten suurella suosiolla. - Esimerkiksi katkarapuja ruotsalaiset syövät yli kaksi kiloa henkeä kohti vuodessa, kun Suomessa kulutus on noin puoli kiloa per henkilö. Myös kalasäilykkeiden kulutuksessa Ruotsi johtaa Suomea, Vihervuori toteaa. Ruotsissa kalasäilykkeiden osuus on yli kolmannes kalan kokonaiskulutuksesta.
Ruotsalaiseen makuun parhaiten sopivia kaloja ovat lohi, silli, turska ja kampela. Kalasäilykkeet sisältävät länsinaapurissa useimmiten silliä ja silakka, kun taas tonnikalan merkitys ruotsalaisten lautasilla on huomattavasti vähäisempi kuin Suomessa. Norjassa turskan osuus kalan kokonaiskulutuksesta on lähes kolmannes, ja myös sei ja lohi ovat tärkeitä kalalajeja norjalaiskeittiössä. Vähäisempiä määriä norjalaiset syövät myös silliä ja makrillia.
Suomessa alle puolet kalasta on kotimaista
Suomessa syötävästä kalasta vajaa puolet on nykyään kotimaisia ja hieman yli puolet tuontikalaa. Vihervuori arvelee, että kotimaisen kalan kulutusosuus nousee, jos kalanviljelyyn vain saadaan uusia kalalajeja ja markkinoille kehitetään uusia kalatuotteita. - Suomen järvien runsas kalakanta on tällä hetkellä vajavaisesti hyödynnetty, hän huomauttaa.
Kotimaisista kaloista selvästi eniten syödään kirjolohta, jota kului pari vuotta sitten 1,6 filekiloa per henkilö. Puolta vähemmän syötiin silakkaa, haukea, muikkua ja ahventa. Harrastelijakalastajien saaliiden osuus kokonaiskulutuksesta on peräti viidennes.