Suomalaiset roskaavat rantojaan naapurimaita pahemmin

Panoslankoja, lasikuitusilppua, muovia, tupakan tumppeja. Helsingin Pihlajasaaren rannoille on talven mittaan huuhtoutunut paljon roskaa.

- Rakennusperäiset jätteet varmaankin tulevat työmailta. Ja kaupungista tulee paljon kulutusjätettä, mikä liittyy syömiseen ja juomiseen, arvioi Pidä Saaristo Siistinä ry:n projektipäällikkö Hanna Haaksi.

Eniten tutkimussiivoojien kasseihin kertyy panoslankoja ja erilaista rakennusjätettä. Esimerkiksi länsimetron louhosta räjäytysjätteineen on läjitetty Jätkäsaareen. Helsingin ympäristökeskus on jo puuttunut asiaan, mutta jätettä ajautuu edelleen rantaan.

Ihan tavallista muoviroskaa riittää myös kerättäväksi, vaikka sitä ei ole alunperin viskattu mereen.

- Onkohan meidän käyttäytyminen roskaamisen suhteen vähän löystynyt. Eikö kaupunkiympäristöä koeta suojeltavaksi kohteeksi? Moni ei tule ajatelleeksi, että tuulen mukana asfaltille heitetty roska saattaa kulkea pitkänkin matkan ja päätyä mereen, pohtii Hanna Haaksi.

Muoviroskat ja tumpit yleisimpiä

Yhdeksän rantaa käsittäneessä tutkimuksessa kaikkein roskaisimmiksi paljastuivat juuri kaupunkirannat Helsingin Pihlajasaaressa ja Turun Ruissalossa. Meidän rantamme olivat selvästi roskaisempia kuin Viron, Latvian ja Ruotsin rannat. Suomen rannoilta löytyi muita maita enemmän muunmuassa tupakan tumppeja ja muoviroskaa.

- Muovia käytetään paljon. Toki se on hyvä ja hygieeninen materiaali, mutta sitä myös kertakäytetään hieman liikaa ja muovin kierrätyksessä olisi mielestäni paljon parannettavaa, toteaa Haaksi.

Muovista on meressä monenlaista haittaa.

- Siihen saattavat eläimet takertua, eläimet saattavat syödä sitä ja muovi täyttää niiden mahat ja ne saattavat nääntyä nälkään. Ja ajan myötä muovi jauhautuu pienemmäksi mikroroskaksi, kuvailee Haaksi.

Rannat siistiksi talkoilla

Vaikka kaksivuotinen EU:n rahoittama rantojen roskaisuutta selvittänyt Marlin-tutkimus loppui, Pidä Saaristo siistinä aikoo jatkaa tutkimuksia omalla kustannuksellaan.

- Me tarvitsemme tietoa siitä, miten meri roskaantuu. Millaisella vauhdilla se tapahtuu, minkä tyyppistä roskaa meressä on? Pitäisi pystyä estämään, ettei meillä olisi oma muovimeri tuossa kohta, varoittaa Haaksi.

Suomen rantojen roskaantumista yritetään torjua tänä keväänä ensimmäistä kertaa järjestettävillä siivoustalkoilla. Siisti Biitsi - talkoita järjestetään 12. - 25.5. Tavoitteena on siivota koko Suomen rannikko.

- Olisi todella kiva, jos saataisiin koko rannikko siivottua, mutta se taitaa olla aika optimistista. Kymmeniä talkoita on kuitenkin tulossa ja olisi kiva, jos päästäisiin ainakin sataan. Turun saaristossa ja Helsingin seudulla on jo paljon talkoita suunnitteilla, mutta pohjoisempaa rannikkoa pitäisi saada enemmän mukaan, toivoo projektikoordinaattori Jenny Gustafsson.

Täältä saat tietoa rantojen siivoustalkoista.