Suomalainen näytelmäelokuva sata vuotta

Tiistaina 29.5. tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva sai ensi-iltansa helsinkiläisessä Maailman ympäri -biografiteatterissa. Elokuva oli Louis Sparren ja Teuvo Puron yhdessä ohjaama farssi Salaviinanpolttajat, joka on sittemmin tyystin kadonnut.

Suomessa on vuosina 1907-2006 valmistunut noin tuhat pitkää näytelmäelokuvaa. Suomen elokuva-arkiston tutkija Sakari Toiviainen julkaisi kotimaisen elokuvan merkkipäivän kunniaksi mehevästi kuvitetun teoksen Sata vuotta - sata elokuvaa. Käsiteltävät elokuvat ovat valikoituneet opukseen niin Toiviaisen henkilökohtaisten mieltymysten kuin arkiston muiden tutkijoiden kommenttien perusteella. Toiviainen aloittaa tarkastelunsa ensimmäisestä kokonaan säilyneestä suomalaisesta näytelmäelokuvasta, joka on Teuvo Puron (1884-1956) ohjaama Ollin oppivuodet vuodelta 1920.

Valikoima pyrkii antamaan monipuolisen kuvan kotimaisen elokuvan lajeista, tekijöistä ja suuntauksista niin historiallisessa, sosiologisessa kuin esteettisessä katsannossa. Tutkija luonnehtii kavalkadista löytyvän sekä tunnustettuja klassikoita että kansan suosikkeja, sotaa että satua, runoutta että rillumareita. On Palmua, Puupäätä, Tuliota ja Turhapuroa, Tapiovaaraa ja Tarkasta, Kaurismäkeä, Pölöstä ja Pasasta, Onnen maata ja Pahaa maata.

Satavuotiaan näytelmäelokuvan syntymäpäivänä helsinkiläisessä elokuvateatteri Bristolissa keskustellaan otsikolla Suomalainen elokuva vuonna 101. Tilaisuuden juontaa Arto Nyberg, ja keskusteluun osallistuu elokuva-alan vaikuttajia tuottajista ohjaajiin ja näyttelijöihin.

Kotimaista elokuvaa juhlitaan koko vuosi. Esimerkiksi Risto Jarva -seura on kertonut pyhittävänsä syksyn suomalaiselle 1960-luvun elokuvalle. Luvassa on esityksiä ja keskusteluja aiheesta. Niin ikään syksyllä Helsingin Lasipalatsin pihalle kootaan Pysäkki-näyttely tämän vuoden ensi-iltaelokuvien tuotantokuvista ja julisteista.

(MTV3-STT)