Pienestä elokuvatuotannon volyymistä huolimatta Suomi on noteerattu maailmalla niin elokuvien, ohjaajien kuin näyttelijöidenkin puolesta. Vaikka menestys Yhdysvalloissa tuntuu hakuammunnalta, on Eurooppa jo tietoinen pienestä, mutta pippurisesta Pohjolasta.
Cannesin elokuvajuhlillakin nähty Aki Kaurismäen suomalais-ranskalainen Le Havre sai ensi-iltansa valtavirtaelokuvia edustavissa elokuvateattereissa viikonloppuna. Suomen lisäksi elokuva tullaan näkemään myös monessa muussa maassa, kuten esimerkiksi Ranskassa ja Ruotsissa vielä ennen joulua. Le Havre on myyty noin 50 eri maahan.
– Le Havre on iso ja näkyvä juttu tänä syksynä, tietää Suomen Elokuvasäätiön tuotantojohtaja Petri Kemppinen
Viimeisen puolen vuoden aikana kansainvälistä näkyvyyttä saaneita suomalaisia elokuvia on uusimman Kaurismäki-draaman lisäksi mustasävytteinen joulupukkielokuva Rare Exports, Suomi-komedia Napapiirin sankarit ja dokumentti Miesten vuoro.
– Suomi on menestynyt maailmalla määräänsä nähden suhteellisen hyvin. Suomalaisen elokuvatuotannon määrä on melko pieni, ja se on kasvanut vasta viime aikoina. Verrattuna siis siihen, miten vähän pitkiä elokuvia on tuotettu, maamme on ollut suhteellisen hyvin – ja enenevästi – näkyvillä, Kemppinen pohtii.
Amerikan valloitusta tullaan silti tuskin näkemään kielimuurin takia. Yhdysvalloissa suuren suosion saavuttavan elokuvan kun tarvitsisi olla englanninkielinen.
– Euroopassa ollaan Yhdysvaltoja suvaitsevaisempia eri kielisille elokuville, Kemppinen kertoo.
Animaatioita ja fanituotantoja
Kielimuurin kuitenkin ylittää suomalainen animaatio, joka on dubattavissa mille kielelle tahansa. Niko – Lentäjän poika on katsotuin suomalainen maailmalla teattereissa nähty elokuva, ja 2008 valmistunut jouluinen tietokoneanimaatio tulee saamaan jatko-osan jouluna 2012.
Kemppinen nostaa haastattelussa suomalaisten animaation menestyksen lisäksi esille myös uuden ilmiön, crowdsourcingin, joka on nostanut myös elokuvamaailmassa päätään. Crowdsourcingilla tarkoitetaan elokuva-alalla hanketta, jonka tekemiseen yleisö ja fanit osallistuvat.
– Hanke sinänsä voi olla täysin ammattimainen, kuten esimerkiksi ensi vuonna nähtävä suomalainen Iron Sky, mutta fanit saavat siinä tehtäväkseen jotain rajattuja asioita. Crowdsourcing-elokuvissa fanit voivat osallistua myös elokuvan rahoitukseen.
– Koko crowdsourcing on kiinnostava ilmiö rahoitus- ja tekotavaltaan. Kyseessä on aivan toisen tyyppinen, uusi tapa tuottaa elokuvia.
MTV3/Helmi
Teksti: Jenni Junkala
Kuvat: Getty Images, Lehtikuva, Splash
Lähteet: Suomen Elokuvasäätiö, European Audiovisual Observatory