Suomalainen äänilevy juhlii 100-vuotista taivaltaan

Suomalainen äänilevy täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlaseminaarissa Helsingissä tänään puhunut kulttuuriministeri Suvi Linde'n käsitteli puheessaan muun muassa äänitteiden historiaa, laitonta äänitetuotantoa ja suomalaisen musiikin kansainvälistymistä.

Linde'n muistutti, että suomalainen äänilevy on kulkenut pitkän matkan alkuajoistaan, jolloin se oli vain kapea viipale kotimaisen musiikin kokonaisuudesta.

-Vuosittain julkaistavat tuhannet uudet kotimaiset äänitteet kattavat musiikkimme koko kirjon jazzista laulelmaan, iskelmästä kansan- ja taidemusiikkiin, avantgardesta hengelliseen musiikkiin sekä lastenlauluista popin ja rockin eri tyylisuuntiin. Voidaankin sanoa, että liiketoimintana harjoitettava musiikkituotanto on muuttunut pienen sivuosan esittäjästä yhdeksi suomalaisen kulttuurituotannon tähdistä, ministeri ylisti.

Piratismin valvominen vaikeaa

Linde'n puuttui puheessaan myös laittomaan äänitetuotantoon, piratismiin.

-Taistelussa piratismia vastaan tekijänoikeusjärjestöt ovat esittäneet, että lainsäädännöllä puututtaisiin yksittäisten kansalaisten omaa käyttöä varten tekemin tietoisiin piraattiostoihin. Kun seuraa saatavilla olevia tietoja suomalaisten tekemistä piraattiostoista naapurimaissa, tämä ehdotus on sinänsä helppo ymmärtää. Sitä ei ole kuitenkaan helppo toteuttaa. Voidaanko olettaa, että ihmiset erottavat lailliset äänitteet laittomista, kulttuuriministeri pohti piratismin torjumiseen liittyviä ongelmia.

Kiitosta kotimaisille listakärjille

HIMin, Bomfunk MC'sin ja Daruden johdolla tapahtunut suomalaisen kevyen musiikin läpimurto maailmalla on ilonaihe myös kulttuuriministeri Linde'nille. Hän muistutti, että kansainvälisillä markkinoilla vallitsee äärettömän kova kilpailu.

-Olemme aikaisemmin kadehtineet Ruotsin menestystä ja osaamista musiikkiviennissä. Nyt suomalaista musiikkia on listakärjessä Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan markkinoilla. Nämä kansainväliset menestykset ovat osoittaneet, että myös suomalaisella kevyellä musiikilla on valtavia mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Klassisella suomalaisella musiikki- ja äänitetuotannolla on toki aina ollut oma kansainvälinen asemansa ja omat menestyksensäkin, Linde'n luonnehti.

Kevyen ja klassisen musiikin osaajien lisäksi kulttuuriministeri lähetti kiitoksensa myös kotimaisen iskelmän kentälle.

-Yhtä tärkeä osa kuin uudet kansainväliset tähdet suomalaisessa musiikissa, ovat itsenä suomalaisten sydämiin laulamat tango- ja iskelmälaulajat. Suomalaiset rakastavat kotimaista humppaa ja tanssia. Nuoret tangokuninkaat ja -kuningattaret jatkavat tätä suurenmoista perinnettä. Seinäjoen tangomarkkinoista on tullut todellinen uusien tähtien syntypaikka, kulttuuriministeri Linde'n kiitteli.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat