SUL:n Mäkelä: Suomi on yhä yleisurheilumaa

Suomen Urheiluliiton huippu-urheilujohtaja Jarmo Mäkelä myöntää, että Suomen laiha menestys Berliinin MM-kisoissa on kova pettymys. Hän pitää kuitenkin tavoitetta kahdesta mitalista ja kahdesta pistesijasta realistisena.

- Varsinkin tällaisen hyvän kesän jälkeen oli mitä suurin syy odottaa, että mitalikannassa pysytään. Ilman mitalia jääminen yleisurheilussa on Suomelle harvinaista, huokaa Berliinistä kotimaahan lähtöä tekevä Mäkelä.

Mäkelä listaa mitalittomiksi kisamatkoiksi Budapestin EM-kisat vuonna 1966, Pariisin MM-kisat 2003 ja Ateenan olympialaiset 2004.

- Tämä on siis neljäs kerta. Kolme kertaa näin on käynyt 2000-luvulla, mikä kertoo osaltaan siitä, että kilpailu on kovempaa kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Maailmassa on iso määrä maita, jotka valmistautuvat yleisurheilukisoihin ammattimaisesti ja kovin tavoittein, Mäkelä muistuttaa.

Eurooppalaisilla yhä ahtaampaa

Mäkelän mukaan etenkin juoksuradalla valkoihoisten eurooppalaisten menestystila on käynyt jo pitkään yhä ahtaammaksi. Sama kehitys on nähtävissä kenttälajienkin puolella. Esimerkiksi Berliinissä keihäskisan voiton vei Kuuban edustaja ja hopeaa otti japanilainen heittäjä.

- Heittolajit ovat olleet tähän asti voimakkaasti eurooppalaisten temmellyskenttä amerikkalaisia kuulantyöntäjämiehiä lukuun ottamatta. Nyt mitalipallit osoittavat, että kilpailu on kiristymässä. Keihään karsinnassa oli osallistujia 30 maasta. Uskoisin, että se on kaikkien aikojen ennätys, Mäkelä arvioi.

Suurin syy Suomen tämänkertaiseen kehnoon menestykseen ei Mäkelän mielestä kuitenkaan ole kovassa kansainvälisessä kilpailussa, vaan siinä, että moni niistä suomalaisurheilijoista, joilta odotettiin eniten menestystä, epäonnistui syystä tai toisesta.

Yleisurheilu edelleen suomalaisten lempilapsi

Huippu-urheilujohtaja Jarmo Mäkelä puolustaa Berliinin kisojen jälkimainingeissakin hanakasti yleisurheilua ja uskoo, että siihen kannattaa edelleen laittaa valmennusrahoja.

- Yleisurheilu on edelleen perusurheilua Suomessa ja kansan lempilapsi. Kun katsoo yleisurheilukisojen tv-katsojalukuja ja kanavapeittoja esimerkiksi Ylen puolella, niin kyllä se on huikean suosittua.

Mäkelä muistuttaa, että takana on yleisurheilun satavuotisen historian perintö.

- Aloitimme vuosikymmeninä, jolloin suomalainen yleisurheilu oli ehdotonta huippua ja Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton mittaluokassa. Menestys on tietysti tullut realistisemmalle pohjalle, kun maailma on muuttunut. Mutta kyllä yleisurheilu on suomalaisen urheilun klassikoita.

Mäkelän mukaan yleisurheilun veikkausvoittorahoista tuleva valtionapu on noin 900 000 euroa vuosittain, ja koko Suomen Urheiluliiton vuotuinen budjetti on 10 miljoonan euron luokkaa.

Lue myös: