Selvä enemmistö EU-maista kannattaa suden suojelun keventämistä.
EU:n jäsenmaiden enemmistö asettui tänään keskiviikkona tukemaan EU-komission esitystä, että suden suojelustatuksen muuttamista aletaan edistää.
Päätös asiasta voidaan tehdä kansainvälistä Bernin yleissopimusta valvovan komitean kokouksessa joulukuussa. Bernin sopimuksessa säädellään Euroopan luonnonvaraisten kasvien ja eläinten suojelua.
Suomi on kannattanut suden suojelustatuksen löyhentämistä.
– Susien suojelustatusta joustavoittava ratkaisu on askel eteenpäin, jotta ihminen ja susi voivat Suomessa elää rinnakkain. On välttämätöntä tehdä sellaista suurpetopolitiikkaa, että turvallisuudenkin kannalta välttämätön suden kannanhoidollinen metsästys onnistuu Suomessa, ympäristöministeri Kai Mykkänen (kok.) kiitteli tiedotteessa
– Tämä samalla parantaa tämän arvokkaan lajin suojelun hyväksyttävyyttä.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) piti päätöstä merkittävänä ja välttämättömänä askeleena suurpetopolitiikan suunnan muuttamiseksi. Suomen kanssa samalla linjalla on ollut muun muassa Ruotsi.
– Paikalliset olosuhteet ja suurpetokantojen vahvistuminen on otettava huomioon. Päätöksen takana on valtavasti vaikuttamistyötä, ja Suomi on ollut asiassa EU-tasolla erittäin aktiivinen viimeisen vuoden aikana, Essayah sanoi tiedotteessa.
Lue myös: Suomen susimäärästä kiista: "Tilanne on kestämätön"
Täysi rauhoitus poistumassa
Jäsenmaiden tukema EU-komission ehdotus on, että suden suojelustatus muutetaan täysin rauhoitetusta lajista suojelluksi lajiksi. Muutosehdotusta perustellaan susikannan myönteisellä kehityksellä.
Kun asia on hyväksytty Bernin sopimuksen komiteassa, voidaan EU:ssa tehdä asiaan liittyvät muutokset luontodirektiiviin. Bernin komitean päätökseen vaaditaan kahden kolmasosan enemmistö.
Täysin rauhoitettuja eläimiä saa metsästää vain poikkeustapauksissa, jos ne muodostavat uhan tuotantoeläimille, terveydelle ja turvallisuudelle. Suojeltujen eläinten metsästämistä ei säädellä yhtä tiukasti.
Dolly-ponin kohtalo vauhditti muutosta
Susikysymys on ollut erityisesti komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin sydäntä lähellä. Susi raateli hänen rakkaan 30-vuotiaan Dolly-poninsa toissa vuonna perheen kotitilalla Ala-Saksissa.
Sudet metsästettiin takavuosina lähes sukupuuttoon suurissa osissa Eurooppaa, mutta niitä on sittemmin alettu suojella ja kanta on vahvistunut monilla alueilla.
Susi on tiukasti suojeltu laji EU:n luontodirektiivin perusteella, ja sen metsästystä säännellään hoitosuunnitelmilla.
Lue myös: Susien suojelua saatetaan höllentää EU:ssa – rakkaan poninsa menettänyt Ursula von der Leyen pitää susia todellisena vaarana
20 000 sutta 23 maassa
Useat ympäristöjärjestöt moittivat päätöstä.
Viime viikolla 300 eurooppalaista ympäristöjärjestöä julkaisi kannanoton, jossa vastustettiin suunnitelmaa suden suojelun löyhentämisestä.
Komission perustelut ovat järjestöjen mukaan vailla tieteellistä pohjaa eivätkä sudet tosiasiassa ole merkittävä vaara tuotantoeläimille.
Suomen Metsästäjäliitto taas kiitteli omassa tiedotteessaan ratkaisua, mutta toivoi vielä lisää höllennyksiä suurpetojen suojeluun.
– Suomen on ehdottomasti kehitettävä kansallista lainsäädäntöä ja suurpetohallintoa niin, että luontodirektiivissä mainittu sosioekonominen näkökulma huomioidaan ja hyväksytään suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen perusteena, liitto sanoi kannanotossaan.
Asia on parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmän käsiteltävänä.
Luonnonvarakeskus arvioi maaliskuussa, että Suomessa on 59–64 susireviiriä, joilla elää 277–321 sutta. Koko EU:n tasolla susia elää 23 maassa ja niiden määräksi arvioidaan reilut 20 000.