STT:n lukiovertailun kärkeen yllätyskoulu – moni aloittaa puutteellisella suomella

Asiaa selvää STT:n lukiovertailusta. Neljättä kertaa tehdyssä lukiovertailussa parhaiten pärjäsi Helsingissä sijaitseva Englantilainen koulu. Kakkossija meni Rovaniemelle Muurolan lukioon, ja kolmantena on myös perinteisissä lukiovertailuissa menestyvä Ressun lukio Helsingissä.

Viimeisillä sijoilla olivat Virolahden ja Petäjäveden lukiot sekä porilainen Björneborgs svenska samskola.

STT:n vertailu poikkeaa muiden tiedotusvälineiden vertailuista sillä, että siinä huomioidaan myös lukion opiskelijoiden lähtötaso. Siihen lasketaan peruskoulun päättötodistusten keskiarvot niiltä, jotka aloittivat lukion kolme vuotta aiemmin. Yo-tulokset muutetaan vertailukelpoisiksi muuntamalla ne kouluarvosanoiksi.

Opetushallituksen yleissivistävän koulutuksen johtaja Jorma Kauppinen vahvistaa, että suomalaisten lukioiden tasoerot ovat varsin pieniä.

– Meillä on erittäin pätevät opettajat ja hyvä kansallinen opetussuunnitelma. Lisäksi valtakunnallinen ylioppilastutkinto on aina hyvä palaute siitä, mihin opetuksessa kannattaa panostaa.

"Pieni ja ketterä lukio" menestyi 

STT:n vertailussa ykköseksi sijoittuneen Englantilaisen koulun rehtori Petri Vuorinen sanoo olevansa ilahtunut ja yllättynytkin koulunsa menestyksestä.

– Meillä on opiskelijoita, jotka aloittavat meillä aika pienellä suomen kielen taidoilla. Joudumme siis panostamaan suomen kielen opetukseen paljon, jotta oppilaat voivat suorittaa ylioppilastutkinnon suomeksi.

Lukiovertailu osoittaa, että suomen kielen opetuksessa on onnistuttu. Vuorinen arvio onnistumisen syyksi lukion "pienuuden ja ketteryyden". Koulu on pieni, ja oppilaat ja opettajat tuntevat toisensa. Tällä saadaan irti paras potentiaali jokaisesta oppilaasta.

– Jokainen opettaja tuntee jokainen oppilaan. Se on periaate, josta lähdetään, ja se tekee opetuksesta valmentavaa ja yksilöllistä. Myös hyvä opinto-ohjaus on kaiken perusta. 

Lukiovertailut kertovat vain yhtä totuutta 

Perinteisissä medioiden lukiovertailussa menestyvät lukiot, joiden lähtötaso on jo entuudestaan korkea. 

Vuorisen mukaan tiedotusvälineiden vuosittain julkaisemat vertailut ovat mielenkiintoisia, mutta on myös hyvä suhtautua niihin kriittisesti. 

– Lukiovertailut vaikuttavat luonnollisesti hakuihin, ja oppilaat toimivat niiden mukaan. Mutta ne eivät kerro koko totuutta. 

Hänen mielestään vertailuista herännyt keskustelu ja niistä eri tavoin tehdyt vertailut ovat hyvä asia. 

– Esimerkiksi tästä vertailusta näkee, miten paljon lukioissa on tehty työtä ja mihin asioihin panostetaan. 

Kauppinen on samoilla linjoilla. Se, että suomalaisten koulujen erot ovat pieniä, kertoo jo itsessään koulutuksen laadusta Suomessa.

– Media tekee vertailuja vapaasti. Ne kertovat yhtä totuutta lukiokoulutuksesta, mutta siitä ne eivät kerro mitään, mikä arvo lukiokoulutuksella ylipäätään on ja mitä se tuottaa.