Tammikuussa 2018 Stephanie sai lääkäriltään tiedon lapsensa Downin oireyhtymästä. Aluksi tieto tuntui musertavalta. – Vie aikaa, mutta lopulta tajuat, että puhelu, jonka sait, ei ole pahin asia, jonka olisit voinut kuulla, hän sanoo nyt.
Tammikuussa 2019 tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun Stephanie Waterhouse sai lääkäriltään huonoja uutisia.
– Rakas minä. Vuosi sitten, tänään, vähän kello yhden jälkeen päivällä, sinä saat puhelun. Puhelu muuttaa elämäsi. Olet odottanut puhelua kuumeisesti. Olet odottanut testituloksia, jotka kertovat vauvasi sukupuolen. Olet sanonut useille ihmisille: "En välitä sukupuolesta. Toivon vain tervettä vauvaa", Stephanie muistelee vuosipäiväänsä Facebookissa.
– Sitten puhelin soi. Alle kolmessa lauseessa hoitaja pudottaa täysin odottamattoman atomipommin niskaasi: lapsellasi on Downin oireyhtymä.
Lue myös: 16-vuotias Down-poika nousi Facebook-ryhmän suosikiksi – isä toivoo ihmisten oppivan pojaltaan: "Arttu ei tunne kateutta tai vihaa"
Puhelun jälkeen Stephanie olisi halunnut oksentaa
Downin oireyhtymä eli Downin syndrooma on kromosomihäiriö, johon liittyy muun muassa kehitysvammaisuutta, ylipainoa ja oireyhtymälle tyypillisiä kasvonpiirteitä. Kuultuaan diagnoosin Stephanie tunsi surua ja pelkoa. Puhelun jälkeen hän olisi halunnut oksentaa.
– Mietit, mitä teit väärin. Mietit pääsi puhki, mitä kaikkea söitkään ennen kuin tulit raskaaksi ja kun olit raskaana. Mitä teit aiheuttaaksesi tämän? Mietit, onko jokin vialla sinussa. Sait kaksi keskenmenoa, ennen kuin tulit raskaaksi, ehkä se on syy, Stephanie kuvailee tuntemuksiaan.
– Pitelet vatsaasi ja tunnet vauvan potkivan samalla, kun tunteet hyökyvät ylitsesi. Kaikkein eniten tunnet syyllisyyttä. Syyllisyyttä siitä, että ajattelet näin ja olet surullinen. Syyllisyyttä siitä, ettei lapsesi synny tavallisena. Ja sitten koet taas syyllisyyttä, koska olet niin kovin surullinen sen takia, millainen ihminen lapsestasi on tulossa.
"Ymmärrät, ettei Downin oireyhtymää tarvitse pelätä..."
Kuukausien ajan Stephanie sai kuulla lääkäreiltään aina uusia huonoja uutisia. Hän joutui ajattelemaan uudelleen toivettaan saada "terve vauva".
Stephanie luki Downin oireyhtymästä. Hän rukoili ja toivoi, että raskaus jatkuisi täysiaikaiseksi asti.
– Vie aikaa, mutta lopulta tajuat, että puhelu, jonka sait, ei ole pahin asia, jonka olisit voinut kuulla, vaikka se siltä tuntuukin. Ymmärrät, ettei Downin oireyhtymää tarvitse pelätä. Pojallasi ei mene huonommin, koska hänellä on Downin oireyhtymä. Et tehnyt mitään väärää. Ainoa asia, josta sinua voi syyttää, on, että loit uskomattoman, iloisen, melko terveen poikavauvan.
"Löydät maailman täynnä rakkautta ja koet olevasi siunattu"
Stephanie tutustui äiteihin, joiden lapsilla on myös Downin oireyhtymä. Lopulta lapsen ylimääräinen kromosomi alkoikin tuottaa iloa.
– Ne pienet asiat, joita muut vanhemmat pitävät itsestäänselvyyksinä, ovat isoja juhlahetkiä kodissasi. Tiesit aina, että lapsesi toisi sinulle iloa, mutta ylimääräinen kromosomi tekee elämästäsi paljon ihanampaa, Stephanie kuvailee.
– Löydät maailman täynnä rakkautta ja koet olevasi siunattu, kun sinulla on poika, jota rakastetaan koko ajan. Mahtava ystävä- ja perheverkostosi auttaa ja tukee sinua. Aviomiehesi on peruskalliosi.
Vuoden kuluttua pelko on hellittänyt
Perheen elämään kuuluu säännöllisiä lääkärinaikoja ja tarkastuksia.
– Kyllä, elämä voi olla vaikeampaa tämän vauvan kanssa, et odottanut sitä. Teet kovasti työtä joka päivä auttaaksesi lastasi saavuttamaan asioita, jotka tulevat luonnostaan muille vauvoille, Stephanie kuvaa.
Jos julkaisu ei näy, katso se täällä.
Hän haluaisi kertoa menneelle itselleen, että vuoden kuluttua kaikki on hyvin.
– Et tiedä sitä nyt, koska tuntuu siltä, että maailma romahtaisi niskaasi. Koet, että sait jälleen uuden keskenmenon. Vuoden kuluttua muistelet ja ajattelet kipua ja surua, ja pelkoa, ja tiedät, että nyt tunnet syvää ja voimakasta rakkautta joka kerta, kun katsot poikaasi. Poikasi on uskomaton ja ihana. Hän tuo muille niin paljon iloa. Hän on paras pieni vauva. Hän on täsmälleen se ihminen, joka hänen kuuluukin olla.
"Älä pelkää, sinä selviät tästä kyllä"
Elettyään vuoden poikansa kanssa Stephanie ei enää parantaisi poikansa kromosomihäiriötä. Hän toivoisi, että tämän terveysongelmat helpottavat, mutta kaikki muu perheen elämässä tuntuu ihanalta. Vanhaa itseään hän haluaa vain rohkaista.
– Älä pelkää, sinä selviät tästä kyllä. Parhain terveisin, sinä itse, vuoden kuluttua.
Lähteet: Facebook.com, Terveyskirjasto.fi