Sotavankeja käytettiin miinanraivaajina Norjassa

Uutinen paljastaa aivan uusia käänteitä siitä, mitä Norjassa tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Norjassa raivattiin Morgenbladetin mukaan 1,5 miljoonaa henkilömiinaa. Saksalaisia oli raivaustyössä kaikkiaan 5000 ja he työskentelivät liittoutuneiden valvonnassa. Ainakin 184 vankia kuoli ja 252 vammautui miinakentillä, minkä lisäksi myös liittoutuneet menettivät omia miehiään: kahdeksan norjalaista ja brittiä kuoli ja yhdeksän vammautui.

Sen jälkeen kun miinat oli raivattu, saksalaiset pakotettiin nk. tarkastusmarssille kulkemaan rinta rinnan kentän yli. Tarkoitus oli varmistaa, että työssä ei oltu hutiloitu.

Tanskasta paljastunut vastaavia tapauksia

Tanskalainen Politiken-lehti kirjoitti jo kaksi vuotta sitten samanlaisista tapauksista Tanskassa. Tanskalainen kapteeniluutnantti Jan Eriksen Hortenin merimuseosta sanookin, että norjalaisten tiedot pitävät varmasti paikkansa.

Norjalaisen uutistoimisto NTB:n mukaan näyttää siltä, että Norjan ja liittoutuneiden sotaviranomaiset perustelivat saksalaisten käyttöä miinanraivaustyössä antautumisdirektiivillä, jonka saksalainen ylipäällikkö oli hyväksynyt Norjassa.

NTB:n mukaan historiallisten tosiseikkojen valossa on ymmärrettävää, että miinanraivaustyöhön käytettiin mieluummin entisen valtaajan sotilaita kuin nuoria norjalaispoikia. NTB korosti myös, että niin kutsutut kontrollimarssit suoritettiin saksalaisten upseerien johdolla ja siteerasi tanskalaista kapteeniluutnanttia:

-Miesten kävelyttäminen miinakenttien läpi oli saksalaisten oma tapa osoittaa, että he olivat tehneet perusteellista työtä. NTB:n mukaan voidaan kuitenkin kysyä, olisiko norjalaisten upseerien pitänyt pysäyttää tarkastusmarssit Geneven rauhansopimuksen mukaisesti vuodesta 1929 alkaen.

Odotettavissa kiivasta sananvaihtoa moraalista

Norjan puolustusministeriön asianajaja Arne Willy Dahl ei puuttuvien tietojen vuoksi osaa vielä sanoa, oliko saksalaisten käyttö miinanraivauksissa Geneven rauhansopimuksen vastaista. Hän vetoaa kuitenkin Tanskan esimerkkiin, jossa on todettu miinanraivaajien olleen antautuneita sotajoukkoja eikä sotavankeja.

Vaikka miinanraivauksen olosuhteista ei ole Norjassa vielä tarkkaa tietoa, asia herättää varmasti koko joukon moraalia ja ihmisoikeuksia koskevia kysymyksiä - etenkin, kun Oslossa jaetaan joulukuussa Nobelin rauhanpalkinto Jody Williamsille ja kansainväliselle henkilömiinoja vastustavalle kampanjalle.
(STT-NTB)