Soneralle kolmannen sukupolven matkaviestinlupa Norjasta

Sonera on onnistunut aikeissaan saada kolmannen sukupolven matkaviestintoimilupa Norjasta

Norjan valtio myönsi Soneralle ja norjalaiselle teleoperaattorille Enitelille kolmannen sukupolven matkaviestintoimiluvan.

Norjan valtio myönsi neljä kolmannen sukupolven toimilupaa 12 vuodeksi. Luvista peritään 200 miljoonan Norjan kruunun eli 25 miljoonan euron suuruinen lupamaksu.

Tieto Soneran osuudesta Norjan uuden sukupolven UMTS-matkapuhelinverkon rakentamisessa tuli vasta pörssin sulkeutumisen jälkeen, joten se ei ehtinyt vaikuttaa osakkeen kurssiin.

Soneralla on ennestään kolmannen sukupolven matkaviestinverkkolupa Suomessa ja Soneran osakkuusyhtiö Xferalla on toimilupa Espanjassa. Lisäksi Soneralla ja Telefonicalla on verkkotoimilupa Saksassa. Näiden lisäksi Ipse-yhtiöllä, josta Sonera omistaa 12,55 prosenttia on kolmannen sukupolven matkaviestinverkkolupa Italiassa.

Soneran suurin sijoitus tähän mennessä on Saksan kolmannen sukupolven toimilupa, jossa Soneran osuudeksi tuli 21,6 miljardia Suomen markkaa. Suomessa lupa irtosi ilmaiseksi. Lisäksi Soneralla on haku päällä Portugalissa ja Ruotsissa. Näissä kyseessä on Norjan kaltainen, ammattikielellä ilmaistuna kauneuskilpailu. Niissä valtio jakaa luvat tarjousvertailun perusteella.

Osa eurooppalaisista toimiluvista huutokaupataan ja jo toimeenpannuissa huutokaupoissa luvat ovat nousseet jättihintoihin kuten mm. Saksassa ja Britanniassa kävi.

Norjassa paljon matkapuhelimia

Norja on maailman johtavia valtioita sekä matkaviestinnän että internetin käytöllä mitattuna. Norja istuu Soneran syksyllä linjaamaan strategiaan keskittyä kolmannen sukupolven matkaviestinverkkoluvissa Pohjoismaihin ja Itämeren alueelle.

Soneran kumppani Enitel on norjalaisten alueellisten sähköyhtiöiden perustama teleyritys, joka tarjoaa kiinteän verkon palveluja sekä yritys- että yksityisasiakkaille Norjassa. Enitel on listattu Oslon pörssissä. Sähköyhtiöt omistavat 40 prosenttia sen osakkeista.

Soneran mukaan norjalaiset painottivat valinnassaan verkon maantieteellistä ja väestöllistä kattavuutta sekä sitä kuinka nopeasti tarjouksen jättänyt yritys pystyy ottamaan verkon kaupalliseen käyttöön.

(STT)

Lue myös:

    Uusimmat