Sinilevää tulevana kesänä vähemmän

Levämäärät näyttäisivät jäävän kesällä 2003 tavanomaisiksi, joten sinileväkukintoja on odotettavissa vähemmän kuin viime kesänä. Vaarallisia leviä koskeva ennuste perustuu merentutkimusalus Arandalla ja kauppalaivoilla tehtyihin mittauksiin.

Kevättalvella on pintavesikerroksessa ollut esimerkiksi Suomenlahdella vain vähän fosfaattiravinnetta, koska veden kerrostuneisuus on ollut melko vahva. Sinileväkukintojen määrän kannalta on olennaista, kuinka paljon vedessä on fosfaattia pii- ja panssarilevien kevätkukinnan jälkeen.

-Kesän sääolot kylläkin vaikuttavat merkittävästi sinileväkukintojen muodostumiseen. Lämmin ja tuuleton kesä lisää leväkukintoja, täsmentää Merentutkimuslaitoksen erikoistutkija Juha Flinkman.

Viime kesänä sinileväkukinnat olivat hyvin samanlaisia kuin ennätysleväkesänä 1997. Levät kasvoivat laajoiksi massaesiintymiksi Suomenlahdella, Saaristomerellä ja pohjoisella Itämerellä.

Merkittävä osa suomalaisista on jo oppinut käyttämään internetin Itämeri-portaalia levävaroitusten seurannassa. Flinkmanin mukaan myös sanomalehdet julkaisevat kiitettävästi levävaroitukset.

Kauppalaivat mittaavat levämääriä

Itämeren tilan seuranta tehostuu alkavana kesänä. Leviä syövän eläinplanktonin tutkimus etenee, kun Haminan ja Lyypekin välillä liikennöivä kauppalaiva alkaa vetää perässään planktonkerääjää.

-Olemme käyttäneet Itämerellä kauppalaivoja jo vuosikymmenen seurantaan levien osalta. Tämä on ollut maailman ensimmäinen ja laajin leväseurannan järjestelmä kauppalaivoilla, Juha Flinkman kertoo.

Itämeren ravintoketjussa eläinplanktonilla on tärkeä merkitys, sillä sitä syövät monet avomeren kalat kuten silakka.

Kauppalaivat varustettiin leväseurantaan Alg@line-järjestelmässä, joka on tutkimuslaitosten, ympäristöviranomaisten ja laivayhtiöiden yhteistyön tulos. Yhteistoimintaa koordinoi Merentutkimuslaitos.

(MTV3-STT)
Tutustu Itämeri-portaaliin