Silloin aistin ihmisen epärehellisyyden

Ihmisen sisin ääni – oma itsesuojeluvaisto ohjaa meitä toimimaan oikein elämän eri tilanteissa. Ihmisen itsesuojeluvaisto kertoo usein myös sen, olemmeko tekemisissä luotettavan vai epärehellisen ihmisen kanssa.

"Asuin kerrostalon ylimmässä kerroksessa ja naapuriini muutti hieman keski-ikäinen mies. En yleensä tuomitse ihmisiä heidän olemuksensa perusteella, mutta jotenkin aistin miehen epärehellisyyden osuessamme muutamaan otteeseen samaan hissiin. Mies halusi pitää puhetta yllä brassailemalla tekemisillään ja yritti selvästi saada minut kysymään häneltä kysymyksiä, kuten mitä teet työksesi. Sitten muutama kuukausi miehen saapumisen jälkeen kuulin käytävästä outoa kahinaa. Ovisilmä paljasti rapussa olevan kolme poliisia, jotka soittivat naapurini ovikelloa ja pyysivät avaamaan oven. Kului useita minuutteja, kunnes ovi viimein avautui. Naapurini laitettiin saman tien käsirautoihin ja kuulin poliisien sanovan hänelle, että olet sekaantunut yhteen juttuun. Alhaalla pihalla odotti kaksi maijaa."

Ihminen viestii sanojen lisäksi koko kehollaan. Kaksi kolmasosaa kaikesta viestinnästä on non-verbaalista, kuten kasvojen ja silmien ilmeet sekä kehon liikkeet. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, millaisia tulkintoja teemme ihmisistä.

Petturintunnistusmoduuli

Shutterstock

Erikoistutkija Katja Valli Turun yliopistosta selvittää ihmisen itsesuojeluvaiston toimintaa loogisesti.

– Evoluutiopsykologiassa ajatellaan, että kaikki ihmisen psyykkiset mekanismit ovat kehittyneet luonnonvalinnan tuloksena. Meillä on jäljellä sellaisia psyykkisiä mekanismeja, joista on ollut esi-isillemme hyötyä selviytymisessä ja jälkeläistuotannossa, oli sitten kyse kumppanin valinnasta tai esimeriksi siitä, voiko toiseen ihmiseen luottaa.

Vallin mukaan muutamalla eturivin evoluutiopsykologilla on teoria siitä, että ihmisillä on aivoissaan esi-isiltä peritty petturintunnistusmoduuli. Ei kuitenkaan tiedetä tarkkaan, mitkä ovat ne piirteet ja tunnusmerkit jotka saavat ihmisen epäilemään, ettei toiseen ihmiseen voi luottaa.

– On kuitenkin tehty kokeita, joissa on näytetty erilaisia kasvoja ja niihin liitetty erilaisia tarinoita luotettavuudesta ja epärehellisyydestä. Ihmiset muistavat paljon paremmin ne kasvot, joihin on liitetty tarina epäluotettavasta ihmisestä, Valli avaa.

Vallin mukaan kysymys on pohjimmiltaan toisen auttamisesta, eli ihmisen hyvyydestä. Siitä, kun teemme jotain hyvää toisen ihmisen eteen ja uskomme sen tulevan joskus itsellemme takaisin. "Ihminen jota olen auttanut, auttaa minua silloin kun olen itse avun tarpeessa".

– On hyvin epäedullista jälkeläistuotannon kannalta auttaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät autakaan takaisin. On ajateltu, että tästä vastavuoroisesta auttamisesta petturintunnistusmoduuli on kehittynyt, Valli jatkaa.

Vaisto ei ole opittua käyttäytymistä

Shutterstock

”Mieheni hyvä ystävä ilmoitti halustansa tulla kotiimme vierailulle. Tehdessäni hänelle vieraspetiä sain hyvin vahvan tunteen siitä, ettei vierailu tule olemaan lämminhenkinen. Laitoin asiasta tekstiviestin miehelleni. Ystävän vierailu meni kuten odotinkin, hän esitti minusta peiteltyjä ilkeyksiä miehelleni. Kyse oli mustasukkaisuudesta tai sitten silkasta ilkeydestä. Hänen tarkoituksenaan oli saada riitaa minun ja mieheni välille. Joka tapauksessa kyseessä erikoinen joulutervehdys yhteiseltä ystävältämme.”

Vallin mukaan psykologiassa vaiston käsite on hankala, koska vaistoa on hankala määritellä. Se ei ole opittua käyttäytymistä. Ihmisen itsesuojeluvaiston tarve on kuitenkin erittäin voimakas, koska se on selviytymisen kannalta kaikkein kriittisimpiä.

– Esimerkiksi kipu kertoo aina, että jotain on vialla. Kipua ihminen osaa välttää jo syntymästään asti.

Pääsääntöisesti ihmisen vaistot harjaantuvat kuitenkin opitun kautta, kuten esimerkiksi oppimalla mitkä ympäristön tekijät aiheuttavat kipua.

– Kun ensimmäistä kertaa lapsena laitat sormen kuumalle hellalle, et osaa välttää sitä, koska et ymmärrä kuuman levyn ja kivun yhteyttä etukäteen. Toisella kerralla jo osaat, Valli selventää.

Miksi toiset ihmiset sitten aistivat muita ihmisiä paremmin? Vallin mukaan se on persoonallisuuskysymys.

– Toiset ihmiset ovat varovaisempia. He pelkäävät enemmän seurauksia kuin toiset. Toiset jopa hakevat ns. äärikokemuksia, joissa voi kokeilla omia rajojaan ja kokeilla milloin oma kantti loppuu.

MTV3/Helmi

Kuvat: Shutterstock

Lue myös:

    Uusimmat