Venäjän olympiaurheilijoiden olympiakulta on yksi asia maailman jääkiekkoilussa. Tärkeämpi asia on se, miten Saksa pelasi turnauksessa ja haastoi olympiafinaalissa venäläiset. Saksa on ottanut haltuunsa pelikirjajääkiekon parhaimmin. Aina jatkoerään asti venynyt ottelu sisälsi upeaa draamaa ja pelillisiä hienouksia – etenkin Saksan puolelta.
Ottelun alku oli selkeästi Saksan hallinnassa. Saksa pelasi yhtenäisesti joukkueena, Venäjän olympiaurheilijat sen sijaan oli hermostunut ja taktisesti suorastaan kömpelö. Saksan viisikko liikkui ensimmäisen erä alussa todella tiiviinä nippuna. Hyökkääminen perustui lyhytsyöttöpeliin, nopeisiin lähtöihin ja sittenkin riittävään kiekkokontrolliin kuten viivelähtöihin. Saksan pelaamisessa oli oikeastaan paljolti kaikkea sitä, mikä Leijonilta jäi olympialaisissa piippuun.
Saksa ei pakottanut peliä pelisuunnitelmalla, vaan pelasi pelitilanteisiin reagoimalla. Erän vanhetessa myös Venäjä sai pelaamiseensa otetta. Tämä tapahtui siinä kohtaa, kun venäläiset vihdoin ryhtyivät viljelemään rauhallisempaa kiekollista pelaamista muun muassa kontrollilähdöin oman maalin takaa.



